Orpon hallituksen esittämä käännytyslaki vaarantaa suomalaisen oikeusvaltion, kun hallitus toteuttaa poliittista agendaansa Suomen perustuslaista ja EU-oikeudesta sekä Suomen valtion kansainvälisistä sitoumuksista huolimatta, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi. Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu vaatii hallitusta palaamaan tutkimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.

Eduskunta käsitteli täysistunnossaan 9.7. Orpon hallituksen esitystä laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi eli niin sanottua käännytyslakia. Ihmisten välineellistäminen vihamieliseen toimintaan ei ole hyväksyttävää missään tilanteessa. Venäjän toiminta tulee tuomita, sitä estää ja siihen varautua. Suomella on oikeus valvoa ja hallinnoida rajojaan, mutta tämä voidaan ja pitää tehdä kansainvälisen ja eurooppalaisen oikeuden mukaisesti.

– Yksinkertaistettuna, meidän ei pidä vastata Putinin temppuihin lipsumalla kohti vastaavien autoritaaristen maiden keinovalikoimaa, toteaa Vihreiden kansanedustaja ja vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Inka Hopsu.

Eduskunnan käsittelemä lakiesitys on ristiriidassa Suomen perustuslain ja EU-oikeuden kanssa sekä poikkeaa Suomen kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista. Esitys rikkoo loukkaamattomien ihmisoikeuksien suojaa ja yksilön oikeusturvaa.

– Laki on siis poikkeuksellinen kävellessään sopimusjärjestelmämme yli, mutta myös yksinkertaisesti huono sisältäen huomattavan määrän kysymysmerkkejä siitä lähtien, kuka “pushbackin” toteuttaisi välttämättömyyskriteeriin eli siihen, milloin lakia aiotaan käyttää. Rajavartijoiden asema sisältää myös monia vakavia haasteita, Hopsu ihmettelee.

Hopsu myös kyseenalaisti, torjuuko laki todellisuudessa välineellistämistä vai onko se jälleen kuitenkin vain tilanteen hallintaan tehty ratkaisuesitys.

– Suomessa on ennen arvostettu myös moniäänistä keskustelua ja ilmapiiriä, jossa on lupa haastaa vallanpitäjiä ja näin päästä lopulta parempiin lopputuloksiin. Nyt hyökkäys lakiin eriäviä näkökulmia esittäneitä kohtaan on kovaa, Hopsu suree.

– Päättäjänä olen tottunut siihen, että hyvä päätösvalmistelu tarkoittaa useiden eri vaihtoehtojen harkintaa. Nyt vaihtoehtoja ei juuri ole esitetty. Niiden selvittämisen sijaan hallitus on alusta asti väittänyt, että tarjottu käännytyslaki on pakko ottaa, muita vaihtoehtoja ei ole. Olen eri mieltä, Hopsu linjaa.

Kansanedustaja Hopsu esittää, että välineellistämisen torjumiseksi tarvitaan muun muassa seuraavia laaja-alaisempia keinoja:

  1. EU-oikeuteen tukeutuminen: EU-jäsenmaaa Suomi voisi kääntyä Euroopan unionin puoleen. EU-komissio voi ehdottaa Euroopan unionin neuvostolle toimenpiteitä, kun jokin EU:n jäsenmaa kohtaa rajallaan laajamittaista maahantuloa. Neuvosto voi antaa jäsenmaalle luvan erityistoimenpiteisiin, joilla voidaan poiketa EU:n maahanmuuttosäännöistä. Lisäksi Suomen hallitus ja eduskunta ovat jo käsitelleet lain uudesta rajamenettelystä, minkä myötä turvapaikanhakija voidaan velvoittaa oleskelemaan rajalla tai sen lähellä hakemuskäsittelyn ajan. Tämän rajamenettelyesityksen, tosin hyvin kyseenalaisessa muodossa, eduskunta hyväksyi. Kolmantena olisi ”välineellistämissäännöstö”, joka tulee voimaan vuonna 2026 osana EU:n maahanmuuttopakettia. Tätä keinovalikoimaa käsitteli lausunnossaan emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
  1. Tuki maahanmuuton lähtömaissa: Kehitysyhteistyöllä mahdollistettaisiin pääsy koulutukseen ja työhön omassa kotimaassa tai lähialueilla. Rauhantyöllä ennaltaehkäistäisiin sotia ja konflikteja. Ilmastonmuutosta ja luontokatoa torjumalla säilyttäisimme useampia alueita asuinkelvollisina. Nyt hallitus tinkii juuri näistä keinoista.
  1. Turvallisten maahantulon reittien vahvistaminen: Tarvitsemme turvallisia maahantulon reittejä, niin turvaa hakeville esimerkiksi humanitaarisen viisumin avulla, kuin työhön pyrkiville työnhakuviisumin avulla. Nämä eivät ole edenneet tällä kaudella.
  1. Salakuljetuksen kitkeminen: Oikean tiedon välittäminen ja Viestiminen Venäjän reittien riskeistä lähtömaissa olisi tärkeää, Venäjä kun viestii niistä houkutuksista. Lähtömaihin tarvitaan myös oikeaa tietoa siitä, ettei Suomi ole mahdollinen kauttakulkumaa muuhun Eurooppaan.

– Parhaiten huolehdimme kansallisesta turvallisuudesta pitämällä kiinni oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista sekä puolustamalla kansainvälisiä sopimuksia, Hopsu päättää.

Lisätietoja

Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi