Arvoisa puhemies!
Suomessa oli vuoden 2021 lopulla 3 950 yksin elävää asunnotonta. Vaikka asunnottomuus on viime vuosina vähentynyt nopeasti, meillä on silti yli 600 ihmistä, jotka viettävät yönsä ulkona, porrashuoneistoissa, ensisuojissa. Lisäksi pitkäaikaisasunnottomien määrä on lisääntynyt jo kahtena vuonna peräkkäin. Vuoden 2021 lopulla pitkäaikaisasunnottomia oli 1 320.
Tämän hallituksen tavoitteena on ollut puolittaa asunnottomuus vaalikauden aikana ja poistaa se vuoteen 2027 mennessä. Tässä on tärkeänä työkaluna ollut eurooppalaisittainkin johtava asunnottomuustyön asunto ensin -periaate. Sen keskeisenä ajatuksena on jokaisen oikeus asuntoon sosiaalisesta ja terveydellisestä tilasta riippumatta. Kun asunnottomalle mahdollistetaan asuminen omassa asunnossa, auttaa se muiden elämän ongelmien ratkaisemisessa. Ongelmien, kuten päihdeongelman, velkaantumisen, ratkaiseminen ei ole edellytyksenä asumisen järjestämiselle, vaan päinvastoin asunto usein auttaa laajan ongelmavyyhdin purkautumisessa.
Asunto on olennainen osa ihmisen arkea, ja sen menettäminen aiheuttaa moninaisia muita sosiaalisia ongelmia. Asunnottomuuden ehkäisy on erityisen tärkeää tässä ajassa, jossa elinkustannukset nousevat. Moninainen tuki ja neuvonta takaavat sen, että haavoittuvassa asemassa olevat eivät putoa yhteiskunnan syrjälle. Korona-aikana asumisen ongelmissa olevia on ollut aiempaa enemmän, kun ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa kotona ja naapuririidat ja talousongelmat ovat hankaloittaneet elämäntilanteita. Vanheneva väestö myös lisää ikäihmisten avun tarvetta. Heikentynyt toimintakyky hankaloittaa asunnosta ja laskuista huolehtimista.
Asumisneuvoja auttaa järjestelemään vuokrarästejä, hankkimaan asukkaalle tarvittavaa tukea. Käytännön toimet kuitenkin vaihtelevat eri puolilla Suomea. Yhdessä kunnassa asumisneuvonta on osa sosiaalipalveluja, toisissa taas ei, joissain kunnissa palvelua ei ole tarjolla lainkaan. Minäkin halusin nostaa hyvän esimerkin kotikunnastani Espoosta, jossa asumisneuvonnan osana käytössä on ollut tämmöinen vertaistuki, vertaisneuvoja: henkilö, joka on itse joskus kärsinyt asunnottomuudesta ja osaa samaistua siihen tilanteeseen, jossa asunnoton on, ja antaa sellaisia ohjeita ja neuvoja, jotka oikeasti siinä arjessa auttavat.
Asunnottomuuden luonne on muuttunut. Asuntopulan rinnalla oleellinen osa haastetta on pitää asunto. Asumisneuvonnan avulla pystytään etenkin ehkäisemään häätöjä. Ympäristöministeriön vuonna 2011 teettämän selvityksen mukaan yksi häätö maksaa yhteiskunnalle 5 000 – 20 000 euroa, joten häädöt käyvät myös yhteiskunnallisesti kalliiksi. On tärkeää, että asumisneuvonnasta tehdään lakisääteistä ja siihen osoitetaan riittävästi resursseja. Asumisneuvonnan pitkäjänteinen, tässä esityksessä viisivuotinen, lakisääteinen tuki kunnille auttaa ehkäisemään asumisen ongelmia ja asunnottomuutta vahvistamalla ja vakiinnuttamalla asumisneuvonnan saatavuutta asumismuodosta riippumatta.
Jatkossa on syytä tarkistella, onko kunta vai hyvinvointialue sitten se mahdollinen asumisneuvonnan kotipesä, ja tässä työssä ei tule hukata järjestöjen osaavaa työtä asumisneuvonnassa ja ylipäätään asunnottomien auttamisessa. Ja kyllä hieman kauhistelin tätä perussuomalaisten puhetta, jossa, jotta maahanmuuttajien palveluita voitaisiin torpata, oltaisiin valmiita torppaamaan palvelut kaikilta.
Hallituksen esitys: HE 129/2022 vp
Inkan puheet eduskunnassa
