Eduskunnan puhemiehelle
Hallituksen niin sanotun palkkatukiuudistusesityksen tavoitteena on yksinkertaistaa palkkatukea koskevia säännöksiä ja lisätä siten palkkatuen käyttöä erityisesti yrityksissä. Palkkatuen käytön lisäämisen tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja sitä kautta nostaa työllisyysastetta. Vaarana kuitenkin on, että toteutuessaan esitys syrjäyttäisi monet heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat työelämän ulkopuolelle.
Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, joka maksetaan työttömän työnhakijan työllistävälle työnantajalle tietyin edellytyksin. Nykytilanteessa se on ollut jopa sata prosenttia palkkauskustannuksista, tietyin ehdoin. Näin on pyritty edistämään sellaisten työttömien henkilöiden työhönpääsyä, joiden työllistymistä vaikeuttavat esimerkiksi pysyväluonteinen sairaus tai vamma. Monelle palkkatuki on ollut tie, jonka kautta pääsee pitkäaikaistyöttömyyden jälkeen töihin.
Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Jatkossa se noudattaisi paremmin muun muassa Euroopan Unionin valtiontukisäännöstöä. Uudistuksessa esimerkiksi pienet yhdistykset ja säätiöt, joiden taloudellinen toiminta on pientä, voivat saada täysimääräisen tuen palkkauskustannuksiinsa, aivan kuten nytkin. Suuremmille, laajempaa taloudellista toimintaa harjoittaville toimijoille tulisi kuitenkin rajoituksia. Laajaa taloudellista toimintaa harjoittaville toimijoille, kuten SPR:lle, sataprosenttinen palkkatuki menisi de minimis -tukena eli sitä voisi saada enimmillään 200 000 euroa kolmessa vuodessa.
Mikäli sataprosenttinen palkkatuki myönnettäisiin de minimis ‑tukena, enimmäismäärä tukea mahdollistaisi enintään 14 henkilön palkkatuella palkkaamisen kolmessa vuodessa. Siksi esityksen sataprosenttista palkkatukea koskevat muutokset tulisivat huomattavasti heikentämään järjestöjen mahdollisuuksia työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
Vaikutukset tulisivat siis kohdistumaan erityisesti järjestöihin, joilla myytyjen tavaroiden ja palvelujen arvo on yli 100 000 euroa vuodessa. Tätä suurempien taloudellista toimintaa harjoittavien työnantajien kohdalla muutos tulisi tarkoittamaan sataprosenttisella tuella työllistettyjen määrään merkittävää pudotusta. Esimerkiksi Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä, joiden erityisosaamista ovat päihde- ja pelihaittojen vähentäminen, riippuvuustyö, mielenterveysongelmissa tukeminen, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen sekä sosiaalinen työllistäminen, tukityöllistettyjen määrä putoaisi noin 67 prosentin verran nykytasosta. Työ- ja elinkeinoministeriö on itse arvioinut, että sataprosenttisella palkkatuella työllistettyjen määrä olisi jatkossa arviolta noin 60–70 prosenttia nykyisestä sataprosenttisen tuen volyymista.
Mitä suurempi järjestö on kyseessä, sitä suurempaa kohderyhmää järjestö auttaa. Sama pätee myös palkkatuetun työn kohdalla. Palvelut vähenevät juuri niiltä asiakkailta, jotka ovat kaikkein heikommassa asemassa. Esimerkiksi jäsenjärjestöjen ruoka-aputyö ei ole mahdollista ilman palkkatuella työllistettyjä henkilöitä, joten vaarana on joutua tilanteeseen, jossa toimintaa joudutaan merkittävästi supistamaan tai pahimmillaan lopettamaan. Vaikutukset kohdistuisivat silloin erityisesti vähävaraisiin, joiden joukossa on yhä enemmän myös lapsiperheitä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo turvata järjestöjen tekemän tärkeän palkkatukityön jatkon?
Helsingissä 16.09.2022
Inka Hopsu (vihr.)
