Korkeakoulutettujen naisten työttömyys on kasvanut jo ennätystasolle, ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan järjestöleikkaukset iskevät nyt suoraan heihin. Myös alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuussa 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu ihmettelee budjettiriihen vaisuja työllisyystoimia.
Päivä hallituksen budjettiriihen jälkeen julkaistu Akava Worksin katsaus kertoo korkeakoulutettujen työttömyyden nousseen ennätystasolle. Hopsu varoittaa korkeakoulutettujen kasvavan työttömyyden trendin jatkuneen jo pitkään ja ihmettelee hallituksen kyvyttömyyttä päättää uusista työllisyystoimista.
– Olisin kuvitellut taloudesta välittävän hallituksen ymmärtävän työllisyyden oleellisen roolin. Sen sijaan pääministeri vastasi eilen kysymykseen työllisyystoimista, ettei hallitus tee päätöksiä, jotka voivat vahingoittaa orastavaa talouskasvua. BKT:mme kuitenkin elää suurelta osin juuri työpanoksesta, Hopsu muistuttaa.
Hopsu muistuttaa Suomen Pankin analyyseistä, joiden mukaan väestön ikääntyminen ja työn tuottavuuden kasvun hiipuminen pitkällä tähtäimellä syövät tulevaisuuden kasvunäkymiä. Myös Suomen Pankin mukaan ratkaisut löytyvät lisäpanostuksista koulutukseen, osaajien maahanmuutosta ja investoinneista uuteen teknologiaan.
– Työllisyysasteen nosto on yksi parhaista keinoista, joilla Suomi voi vahvistaa talouttaan pitkällä tähtäimellä. Siksi on käsittämätöntä, että hallitus ei arvioi omien leikkaustoimiensa, kuten massiivisten järjestöleikkausten, vaikutusta työllisyyteen samaan aikaan, kun se väittää tavoittelevansa kasvua, Hopsu sanoo.
Pahiten työttömyyskriisi iskee Akava Worksin katsauksen mukaan juuri korkeakoulutettuihin naisiin, joita on työttömänä noin 3 000 enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan naisten työttömyys on kasvanut 14 000 hengellä vuoden takaisesta.
– Hallitus kokoontui budjettiriiheen puhumaan taloudesta, mutta naisten ja nuorten työttömyyskriisi ei näy hallituksen toimissa juuri mitenkään. Kun korkeakoulutettujen naisten työttömyys kasvaa muita nopeammin ja nuorten kasvanutta työttömyyttä ei onnistuta helpottamaan, kyse ei ole sattumasta vaan hallituksen omien valintojen ja tekemättä jättämisen seurauksista, Hopsu toteaa.
Merkittävä osa työttömäksi jääneistä korkeakoulutetuista naisista on työskennellyt hoiva- ja terveydenhuoltoalalla, jolla on tehty laajoja henkilöstövähennyksiä sekä yksityisellä että julkisella puolella. Myös sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut jyrkästi, 18 prosenttia vuodessa.
Hopsu kantaa huolta myös nuorisotyöttömyyden kasvusta. Nuorisoala ry kertoi tänään, että alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä on jo 18 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
– Jos hallituksen pitäisi ratkoa yksi asia nopeasti, se on nuorten työttömyys. Nuoruuden ikävuosien vuodet ovat merkityksellisiä, ja työtä, opiskelupaikkaa ja hallituksen toimia odottaessa ne kuluvat, eikä niitä saa takaisin, Hopsu muistuttaa.
Hopsu olisi tässä tilanteessa pidättäytynyt sote-alan järjestöleikkausten kasvattamisesta ja panostanut uusiin työllisyystoimiin.
– Järjestöleikkausten läpivienti näin rajuina heikentää sekä haavoittuvassa asemassa olevien hyvinvointia että sote-sektorin työllisyystilannetta. Heikennysten sijaan tarvittaisiin lisää työllisyystoimia. Suojaosien palauttamiselle olisi vahvat perusteet. Lisäksi kuntia ja työllisyysalueita pitäisi tukea voimakkaasti nuorisotakuun toteutumisen parantamisessa. Valtion pitäisi seurata tehokkaammin nuorisotakuun toteutumista. Myös esimerkiksi opintotukikuukausia voisi lisätä, jos nuorille ei ole työtä tarjolla, Hopsu esittää.
Lisätiedot:
Inka Hopsu
inka.hopsu@eduskunta.fi
+358 40 758 9545
