Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu kiittää, että Vihreiden pitkään esittämä avoimen korkeakoulun maksuttomuus ilman opiskelupaikkaa jääneille etenee. Opintoseteli on yksi keino nuorten koulutustason nostamiseksi. Hän kuitenkin muistuttaa, että 50 %:n ja jatkossa 60 %:n korkeakoulutusasteen tavoite vaatii myös paljon muita toimia.
Hopsu pitää tärkeänä, että nuori voi aloittaa korkeakouluopintojen suorittamisen, vaikka virallinen opiskelupaikka olisi jäänyt vielä saamatta. Hän kuitenkin vaatii hallitukselta huomattavasti nykyistä kunnianhimoisempia lisätoimia Suomen koulutustason nostamiseksi. OECD-maiden kärjessä korkeakoulutettuja on jo 60 prosenttia ikäluokasta, kun Suomessa osuus on vain 39 prosenttia. Suomi on sijalla 31, eli 38 OECD-maan hännillä.
– Hienoa, että vihreiden vuosikausia ehdottama maksuton opiskelu avoimessa korkeakoulussa ilman opiskelupaikkaa jääneille etenee ja opintoseteli saadaan tässä nuorten huonossa työttömyystilanteessa käyttöön toivottavasti jo ensi syksyksi, Hopsu kiittää.
– Emme ole enää koulutuksen kärkimaa. Nykytoimilla tavoite siitä, että puolella ikäluokasta olisi korkeakoulututkinto, saavutetaan vasta 2030–2040-luvuilla. Se on Suomen kilpailukyvyn kannalta liian myöhään. Tavoite on vihreistä myös liian matalalla, pyrkiä tulee kohti OECD:n kärkeä, Inka Hopsu toteaa.
Avoimen korkeakoulun ei Hopsun mukaan tulisi kuitenkaan saada tutkinnonanto-oikeutta ja näin avata ovea koulutuksen maksullisuudelle Suomessa. Samalla Hopsu muistuttaa, että avoimessa korkeakoulussa opiskelevat jäävät ilman monia opiskelijoille kuuluvia etuuksia ja yhteisöä.
– Ihmettelen myös englanninkielisten opintojen rajaamista kokeilun ulkopuolelle sekä sitä, että vapaan sivistystyön oppilaitokset jäävät käytännössä sivuun uudistuksesta, Hopsu toteaa.
Vihreät esittivät aiemmin tänä vuonna yhteensä noin miljardin euron määräaikaista lisäpanostusta korkeakoulujen aloituspaikkoihin kymmenen vuoden aikajaksolla. Tällä saataisiin niin hakijasumaa purettua, aloituspaikkoja lisättyä kuin vahvistettua korkeakoulutuksen laatua. Korkeakoulutuksen opiskelijakohtainen rahoitus on tippunut muiden pohjoismaiden taa.
– Suomessa jopa 40 000–60 000 nuorta jää toistuvasti ilman opiskelupaikkaa. Patoutunut kysyntä pitäisi purkaa mittavalla aloituspaikkojen lisäyksellä, Hopsu linjaa.
– Meidän tulee myös sujuvoittaa siirtymää toiselta asteelta korkeakouluihin. Suomessa nuoret aloittavat korkeakouluopinnot keskimäärin 24-vuotiaina, kaksi vuotta OECD-maiden keskiarvoa myöhemmin. Yksi tähän johtanut syy on ensikertalaiskiintiöissä, Hopsu kertoo.
-Ehdotan, että ensikertalaiskiintiötä uudistettaisiin niin, ettei opiskelija menettäisi ensikertaisen hakijan pisteitä ennen kuin on suorittanut ensimmäiset 60 opintopistettä. Tällöin kannattaisi aloittaa opinnot, vaikka paikka ei aukeaisikaan heti lähiyliopistosta tai ykkössuosikkina olleesta opinto-ohjelmasta. Alan tai korkeakoulun vaihto, voisi niin halutessa onnistua ensikertalaispisteitä menettämättä vielä seuraavana vuonnakin, Hopsu ehdottaa.
Ensikertalaiskiintiön piti vähentää välivuosia, mutta näyttää siltä, että halu päästä mieluisimpaan opinahjoon aiheuttaa nyt pisteiden säästämistä uuteen yritykseen.
Lisätiedot:
Inka Hopsu
inka.hopsu@eduskunta.fi
+358 40 758 9545
