Tänään julkaistu Nuorisobarometri kertoo nuorten tyytyväisyyden omaan elämäänsä tippuneen merkittävästi ja puolen nuorista suhtautuvan pessimistisesti maailman tulevaisuuteen. Eniten nuoret kokevat painetta työn saamisesta, koulutukseen pääsystä ja toimeentulosta. Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on huolissaan tuloksista ja vaatii miljardin panostusta korkeakoulun aloituspaikkojen lisäämiseen seuraavan 10 vuoden aikana.
Tuoreen Nuorisobarometrin teemana ovat nuorten kokemat paineet ja heihin kohdistuvat odotukset. Raportin tulokset ovat jälleen huolestuttavia, kuten tyytyväisyyden lasku omaan elämään sekä epävarmuuden ja turvattomuuden lisääntyminen.
– On huolestuttava viesti, että työelämä on nuorille yksi merkittävimmistä paineiden ja epävarmuuden aiheuttajista. Huonossa taloustilanteessa se, ettei löydä työtä, kun sitä ei ole kaikille tarjolla, ei saisi johtaa liian tiukkoihin johtopäätöksiin omasta pärjäämisestä. Nyt täytyy päättäjien tarttua todella toimeen nuorisotakuun toteutumisen varmistamiseksi kaikkialla Suomessa, Hopsu toteaa.
– Haastan valtiota ja kuntia mukaan tarjoamaan ensimmäisiä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, joista on huutava pula, Hopsu ehdottaa esimerkkinä tarpeellisesta toimenpiteestä.
Hopsun mukaan se että 81 % nuorista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon on positiivinen merkki. Mutta Hopsu kantaa huolta siitä, että yli puolet kokee painetta koulutuksen saamisesta. Samalla korkeakoulutettujen nuorten määrä on jäänyt laahaamaan noin 40 prosenttiin.
– Korkeakoulujen ovia kolkuttaa vuodesta toiseen noin 40 000–60 000 nuorta, eli lähes yhden ylimääräisen ikäluokan verran. Nykyisellä koulutusvolyymillä tämä jono purkautuu hitaasti, eikä paikkoja siksi riitä tarpeeksi nuorille toisen asteen tutkinnon juuri suorittaneille, Hopsu kertoo.
Hakijasuman taustalla on mm. useammatta kertaa haluamaansa kilpailtuun opiskelupaikkaan hakevat. Vihreät ovat esittäneet korkeakoulujen aloituspaikkojen merkittävää kasvattamista. Olemme esittäneet myös ensikertalaiskiintiön joustamista siten, että ensimmäisen 60 opintopisteen suorittaminen ei vielä kuluttaisi sitä. Näin voisi helpommin ottaa vastaan vähemmän haluamansa opiskelupaikan, kun pisteitä ei tarvitsisi säästellä seuraavaan hakuun.
– Nykyisillä toimilla tavoitteena olleeseen 50 prosentin korkeakoulutusasteeseen ikäluokasta päästään aikaisintaan 2030-luvun lopulla tai 2040-luvulla. Se on aivan liian myöhään. Meidän tulee purkaa tätä hakijasumaa lisäämällä määräaikaisesti miljardin lisäpanostus uusiin aloituspaikkoihin seuraavan vuosikymmenen aikana, eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, Hopsu vaatii.
-Yhden yliopistotutkinnon kustannus on meillä silti vain kolmasosan Ruotsin vastaavasta kulusta, Hopsu tarkentaa.
Nuorten kokemus elämänlaadusta on heikentynyt jo vuodesta 2020. Maailmanpoliittinen tilanne sekä yhteiskunnan arvot ja asenteet aiheuttavat turvattomuutta yli puolelle nuorista. Barometri kertoo joka toisen nuoren suhtautuvan pessimistisesti maailman tulevaisuuteen.
– On järkyttävä luku, että vain 17 % nuorista suhtautuu optimistisesti maailman tulevaisuuteen. Se kertoo huonosta globaalista tilanteesta, mutta nuoret itse peräänkuuluttavat median vastuuta kertoa myös hyviä uutisia. Samaan aikaan sosiaalisen median polarisaation uhka demokratiallemme tulee koko ajan näkyvämmäksi. On meidän päättäjien vastuulla suojella demokratiaa ja saada haitallisten algoritmien säätely vahvistumaan nopeasti, Hopsu vaatii.
Lisätiedot
Inka Hopsu
Kansanedustaja, Vihreät
Puh: 09 432 3054
inka.hopsu@eduskunta.fi
