Humanitaarinen tilanne Gazassa on syvästi järkyttävä. Israelin toiminta rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja sääntöperustaisuutta murentaen silmiemme edessä humanitaarisen oikeuden periaatteita ennenäkemättömällä tavalla ja vauhdilla. Vakavia kansainvälisiä  rikoksia ei voida seurata vierestä, vaan Suomen on toimittava päättäväisesti ja kiireellisesti ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolustamiseksi.

Israelin harjoittama joukkotuhonta, sotarikokset ja laiton miehitys eivät rajoitu vain Gazaan, vaan ulottuvat myös muille palestiinalaisalueille. Israelin toiminta täyttää etnisen puhdistuksen tunnusmerkit, ja YK:n kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) tutkii Israelin  toimia kansanmurhana. ICJ on myös vuoden 2024 heinäkuussa vaatinut Israelin vetäytymistä sen miehittämiltä palestiinalaisalueilta, koska miehityksen jatkuminen rikkoo maa-alueiden anastamisen kieltoa ja palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta, jotka ovat kansainvälisen  oikeuden kantavia periaatteita. ICJ on lisäksi pyytänyt kolmansia valtioita toimimaan rikosten lopettamiseksi. Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on antanut pidätysmääräykset Israelin ja Hamasin johtajista epäiltyinä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä  vastaan.

Samaan aikaan humanitaarinen tilanne Gazassa pahenee päivä päivältä. Gazassa ei ole turvaa pommeilta, eikä elintärkeää apua sitä tarvitseville. Israel on rankalla kädellä evännyt humanitaarisen avun pääsyn Gazaan sekä estänyt YK:ta ja kansainvälisiä humanitaarisia järjestöjä tekemästä työtään, rikkoen YK:n kansainvälisen tuomioistuimen sitovaa määräystä kansanmurhan estämiseksi. Seuraukset ovat hirvittäviä. Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan yli 90 prosenttia Gazan lapsista on kriittisessä vaarassa ajautua nälänhätään.

Israelin viimeisin kansainvälisen oikeuden vastainen toimi on ottaa Gazan humanitaarinen apu sotilasvoimiensa hallintaan. Niin kutsutun Gaza Humanitarian Foundationin (GHF) toiminta asettaa vaarallisen ennakkotapauksen ja rikkoo humanitaarisen toiminnan perusperiaatteita. Jatkossa humanitaarisen avun jakelu tapahtuu erillisistä sotilasjakelukeskuksista, jotka sijaitsisivat Israelin armeijan  perustamilla keskitysleireillä (zones of control). YK:n humanitaarisen avun toimisto on tuominnut suunnitelman humanitaaristen periaatteiden vastaisena yrityksenä käyttää elämälle välttämätöntä apua painostustaktiikkana, osana sotilasstrategiaa.

Suomella on juridinen velvollisuus kansainvälisen monenkeskisen sääntöjärjestelmän sopimusosapuolena estää kaikin käytettävissä olevin laillisin ja diplomaattisin keinoin kansanmurhan tapahtuminen. Vakavien kansainvälisten rikosten tapahtuessa on kaikilla valtioilla  velvollisuus toimia.

On valitettavaa ja surullista, että EU:n ulkopoliittinen johto on osoittanut niin suurta ymmärrystä Israelin kansainvälistä oikeutta rikkovaa toimintaa kohtaan. YK:n Palestiinalaisalueiden eritysraportoija Fransesca Albanese  on esittänyt, että Ursula von der Leyen ja Kaja Kallas tulisi tuoda ICC:n eteen osallisuudesta Israelin sotarikoksiin Gazassa. Tämä kertoo tilanteen vakavuudesta ja EU:n ulkopolitiikan kestämättömyydestä. Jos EU ei kykene toimimaan yhtenäisesti, Suomen on toimittava itsenäisesti ja osana muita yhteenliittoumia.

Tähän mennessä Suomen konkreettiset toimet ovat puuttuneet, eikä se ole riittävissä määrin lakkauttanut omaa osallisuuttaan Israelin kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin. Hallitus on määrittänyt Puolustusselonteossa Israelin “puolusmateriaaliyhteistyössä olennaiseksi kumppaniksi” ja jatkaa edelleen asekauppaa Israelin kanssa. Suomi ei ole lakkauttanut kauppaa Israelin laittomien siirtokuntien kanssa, vaikka siirtokunnat ovat sotarikos ja este rauhalle. Suomi ei ole tunnustanut  Palestiinan valtiota eikä vaatinut pakotteita Israelille vastauksena sen harjoittamalle laittomalle miehitykselle ja sotarikoksille Gazassa. Suomi ei voi jatkaa yhteistyötä Israelin kanssa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Vakavat kansainväliset rikokset velvoittavat Suomea toimimaan.

On ensisijaisen tärkeää, että Suomi tukee ja edistää osana EU:ta kauppapoliittisia keinoja Israelin rikollisen toiminnan lopettamiseksi sekä tukee palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista tunnustamalla Palestiinan valtio. Suomen on hyödynnettävä kaikki käytössä olevat keinot laittoman miehityksen lopettamiseksi sekä kaikkien Hamasin terrori-iskussa sekä Gazassa sotarikoksiin syyllistyneiden saamiseksi oikeuden eteen. Suomen tulee vaatia pakotteiden laajentamista niille Israelin hallinnon edustajille, jotka ovat vastuussa sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Tälle on kansalaisten enemmistön vankka tuki.  

EU käynnisti toukokuussa arvion siitä, noudattaako Israel EU:n kanssa solmitun assosiaatiosopimuksen ihmisoikeus- ja demokratiapykälän velvoitteita. On vaikea nähdä miten uskottava arvio, joka perustuu puoleettomiin ja arvovaltaisiin lähteisiin, voisi päätyä  johtopäätökseen, jonka mukaan Israel tällä hetkellä noudattaa ihmisoikeuksia Gazassa. Suomen tuleekin tukea EU:ssa assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä, kunnes Israel noudattaa sopimuksen artikla 2:een kirjattua velvoitetta kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Kaikkein kiireellisin tavoite on varmistaa, että Gazan palestiinalaisilla on pääsy elämälle välttämättömään ruokaan, puhtaaseen juomaveteen, suojaan ja kriittisiin lääkkeisiin. Israelia on painostettava päästämään avustuskuljetukset alueelle ja takaamaan kansainvälisille  avustustyöntekijöille esteetön pääsy Gazaan. Humanitaarista apua ei saa alistaa Israelin sodankäynnin aseeksi.

Me allekirjoittaneet kansanedustajat vaadimme, että Suomen hallitus ottaa kaikki edellä mainitut keinot käyttöön Israelin laittoman miehityksen lopettamiseksi ja kaikkien Hamasin terrori-iskussa sekä Gazassa sotarikoksiin syyllistyneiden saamiseksi oikeuden eteen.

Helsingissä 18.6.2025

Inka Hopsu

Veronika Honkasalo

Pinja Perholehto

Johan Kvanström

Mai Kivelä

Laura Meriluoto

Eva Biaudet

Jenni Pitko

Saara Hyrkkö

Bella Forsgren

Krista Mikkonen

Fatim Diarra

Atte Harjanne

Oras Tynkkynen

Tiina Elo

Sofia Virta

Hanna Kosonen

Johannes Koskinen

Timo Furuholm

Hanna Holopainen

Aino-Kaisa Pekonen

Hanna Sarkkinen

Eeva-Johanna Eloranta

Kimmo Kiljunen

Tarja Filatov

Pia Lohikoski

Helena Marttila

Lotta Hamari

Jani Kokko

Tuula Haatainen

Elisa Gebhard

Matias Mäkynen

Nasima Razmyar

Johanna Ojala-Niemelä

Hanna Laine

Timo Suhonen

Jessi Jokelainen