Eduskuntavaalien alla käydään runsaasti keskustelua kotimaan asioista, jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka saattaa helposti jäädä pienemmälle huomiolle. Nyt valittava uusi eduskunta vastaa tulevalla nelivuotiskaudella myös Suomen ulkopolitiikan suunnasta. Siksi toivon avointa ajatustenvaihtoa ehdokkaiden taholta myös Suomen ulkopolitiikan painotuksista.
 
Päättyvällä hallituskaudella on tehty paljon työtä ulkopoliittisen keskusteluilmapiirin avaamiseksi. Suomessa voidaan tänä päivänä puhua ulkopolitiikasta ilman komplekseja. Tämä on demokratian ja avoimuuden kannalta hyvä asia. Seurauksena on ollut myös ylilyöntejä. Me suomalaiset opiskelemme ehkä edelleen oikean tasapainon löytämistä.
 
Viime viikkojen tapahtumat maailmalla ovat koskettaneet suomalaisia läheisesti. Katastrofi Japanissa ja sota Libyassa eivät ole olleet vain jossakin kaukana olevia uutistapahtumia. Ydinvoima ja öljyn hinta puhuttavat, sillä niillä on vaikutusta meidän kaikkien arkielämään. Samalla minä ja monet muut ovat kantaneet huolta suomalaisista ja ulkomaalaisista ystävistään Japanissa ja Pohjois-Afrikassa. Inhimillinen ulottuvuus koskettaa ja tuo kriisien koko ulottuvuuden lähelle.
 
Pohjois-Afrikan kansannousuissa on kantavana voimana ollut johtajiin pettynyt nuoriso. Nuorten linkittäminen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun on tärkeää. Nuoret muodostavat maailman kansalaisten enemmistön, ja nuorten sosiaalisten ja poliittisten oikeuksien turvaaminen on siksi mitä suurin kysymys ratkaistavaksi. Mitä tapahtuu, kun työmarkkinoille lähivuosien aikana pyrkivistä 1.3 miljardista nuoresta ainoastaan 300 miljoonalle on tiedossa työpaikka? Sekä ulkopoliittisen toimintaympäristömme vakaus että tulevien sukupolvien tasapainoinen kehitys riippuu siitä, miten nuorten elinolot turvataan. Globaalissa mittakaavassa nuorten asema on strategisen tason kysymys, josta sekä talouden että turvallisuuden vakaa kehitys riippuu.
 
Suomella on jo jonkin aikaa ollut meneillään kampanja tulla valituksi YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi, kansainvälisen yhteisön keskiöön. Osana tätä tahtotilaa Suomen pitäisi minusta profiloitua nuorten oikeuksien puolustajana globaalisti. Ilokseni huomasin, että valtion Kehityspoliittinen toimikunta ehdotti muutama viikko sitten nuorten oikeuksia Suomen ulkopolitiikan keskiöön. Tarvitsemme kansainvälisen tason sitoumuksia nuorten oikeuksista. YK:n turvallisuusneuvoston on perusteltua tunnustaa nuorten merkitys maailman turvallisuudelle hyväksymällä päätöslauselma nuorten elinoloista. Kansainvälisen tason juridinen viitekehys auttaisi kaikkia maita ottamaan nuoret paremmin huomioon.
 
Nykyisessä globaalistuneessa maailmassa Suomen pitkän tähtäimen turvallisuus riippuu koko maailman vakaasta kehityksestä. Siksi Suomen ulkopolitiikan pitää kantaa huolta jännitteiden ja ongelmien purkamisesta ennaltaehkäisevästi. Akuuttien kriisien ratkaiseminen on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin vakauden ja turvallisuuden ylläpito ennakoivasti.