Espoon vihreät pitää maakunta- ja soteuudistusta esitetyssä muodossa Uudellemaalle ja kasvukaupungeille haitallisena. Uudistus kaksinkertaistaisi Suomen jo nyt velkaisimman kunnan, Espoon suhteellisen velkaantuneisuuden.
– Nyt on viime hetket myöntää, että uudistusta tulee joko merkittävästi korjata tai se on hylättävä. Nykyiset suunnitelmat ajaisivat erityisesti Espoon kaltaiset nopeasti kasvavat kaupungit vakaviin vaikeuksiin, toteaa Espoon valtuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi.
– Vapaavuoren (kok.) nyt julki tullut esitys pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta oli Espoolle ja Vantaalle ikävä yllätys. Emme näe Vapaavuoren esittämän mallin helpottavan Uudenmaan tilannetta, vaan ainoastaan haittaavan pääkaupunkiseudun kaupunkien mahdollisuuksia vaikuttaa sote-uudistukseen, painottaa Kasvi.
Uudistus esitetyssä muodossaan vaarantaisi kasvavien kaupunkien investointikyvyn. Kun otetaan huomioon koko kaupunkikonsernin lainakanta, Espoo on jo nyt Suomen velkaisin kunta. Sote-uudistuksen myötä Espoon suhteellinen velkaantuneisuus tuplaantuisi.
– Uudistuksen myötä kaupungin verotulot pienenevät, mutta investointitarpeet eivät vähene. Espoo kasvaa vuosittain noin 5000 asukkaalla, joille tarvitaan esimerkiksi kouluja, katuja ja päiväkoteja. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää panostuksia raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. On ilmeinen riski, että investointien rahoittamiseksi joudutaan sote-uudistuksen jälkeen leikkaamaan palveluista kuten opetuksesta, varoittaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.
Uudistus toisi Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluihin kovat leikkaukset heti alusta lähtien.
– Sote-palveluiden säästöpaine Uudellamaalla on arvioitu pelkästään maakuntien ensimmäisenä toimintavuotena noin 300 miljoonaksi euroksi, josta Espoon osuus olisi noin 50 miljoonaa. Tällaisen summan säästäminen jo nyt hyvin tehokkaasta palvelutuotannosta on mahdoton tehtävä ja tekisi siirtymävaiheesta erittäin vaikean, painottaa kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo.
1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla uudistus tarkoittaisi myös Suomen kautta aikain suurinta fuusiota. Uudenmaan maakunnasta tulisi peräti 60 000 henkilön organisaatio.
– Siirtymän toteuttaminen ja uuden organisaation rakentaminen esitetyllä aikataululla on suuri riski ja mittakaavaltaan aivan erilainen toimenpide kuin muun Suomen paljon pienemmissä, pienimmillään Leppävaaran kokoisissa maakunnissa. Pelkästään Espoossa uudistus koskee suoraan 5000 työntekijää, jatkaa Elo.
-Vaikka paine saada uudistus vuosikymmenien yritysten jälkeen aikaan on kova, ei päätöksiä pitäisi tehdä jääräpäisesti, riskit sivuuttaen ja näin tiukalla aikataululla. Kertarysäyksen sijaan kannattaisi edetä vaiheittain aloittaen sieltä, missä tarve sote-palveluiden uudistamiselle ja leveämmille maakunnan hartioille on suurin, päättää Hopsu.
Kannanotto 6.4.2018
