Espoon Vihreät: Lasten ja nuorten tasa-arvon toteuduttava kouluverkkopäätöksissä

Kannanotto julkaistu Espoon Vihreiden sivuilla 22.1.2018

Virkamiesten esitys Espoon kouluverkoksi julkaistiin 11.1. Se on herättänyt asukkaissa paljon huolta ja syystä. Espoon strategiassa linjattiin, että koulujen sisäilmaongelmat poistetaan, kouluverkkoa uudistetaan oppimisen lähtökohdista ja lähikouluperiaatteesta pidetään kiinni.

“Koko kouluverkkoesitys ja siitä saatava palaute on nyt käytävä huolella läpi ja tehtävä tarvittavat muutokset. Kyse on laajasta kokonaisuudesta, jolla on suuri merkitys espoolaisten lasten, nuorten ja perheiden elämään.” painottaa Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtaja Inka Hopsu.

Vaalien alla kaikki poliittiset ryhmät sitoutuivat laittamaan koulut kuntoon ja valtaosa valtuutetuista oli valmis tarvittaessa purkamaan investointikaton koulujen ja päiväkotien osalta.

“Haluamme varmuuden siitä, mitä kouluverkkoesitys tarkoittaa ryhmäkokojen kannalta. Vihreät ovat puolustaneet pieniä ryhmäkokoja, emmekä ole valmiita kouluverkkopäätöksen varjolla hyväksymään ryhmäkokojen kasvattamista. Etenkin Leppävaaran alueella oppilasmäärän kasvu näyttää niin suurelta, että pelkäämme etteivät kaikki mahdu uusiinkaan tiloihin.”, toteaa Hopsu.

“Kouluverkkoesitys osoittaa, ettei annettu investointikatto ole koulujen tilatarpeiden osalta riittävä. Korjauslistalta puuttuvat ainakin Niittykummun ja Nöykkiön koulut ja Jupperin koulun korjaus on ajoitettu 10 vuoden päähän. Uudet kaupunkikeskukset Finnoo ja Kera rakentuvat ilman uusia koulutiloja.”, murehtii Hopsu

Talousarvioneuvotteluissa jäivät pöydälle Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulut sekä Tietotie 6:n vuokrahanke ja Meri-Matin lukio. Vihreissä herättää ihmetystä, ettei tämän kokonaisuuden osalta ole perusteellisesti pohdittua toteuttamiskelpoista esitystä.

“Tapiolassa ei ole tällä hetkellä yhtään käytössä olevaa alakoulua. Perheiden kannalta on kohtuutonta, että päätöksiä Aarnivalkean ja Jousenkaaren tyhjillään olevien rakennusten  osalta on pitkitetty. Koska molemmat rakennukset ovat osoittautuneet purkukuntoisiksi, on lähdettävä siitä, että tilalle rakennetaan kokonaan uudet koulut. Tämä johtopäätös olisi tullut tehdä jo aikaa sitten ja käynnistää tarvittavat neuvottelut Museoviraston ja Espoon kaupunginmuseon kanssa. Nyt se on tehtävä viivyttelemättä.” vaatii kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Tiina Elo.

“Jousenkaaren koulu on ajoitettu talousarvion yhteydessä hyväksyttyyn investointiohjelmaan vuosille 2019-2021 ja tästä aikataulusta Vihreät pitävät kiinni. Aarnivalkean koulun osalta on pikaisesti selvitettävä vaihtoehdot väistötilojen toteuttamiseksi Tapiolassa joko Tapiolan koulun yhteydessä tai siirtokelpoisiin rakennuksiin. Useiden vuosien väistö Kivimiehen vuokratiloihin Otaniemeen ei ole kestävä ratkaisu. Tiloja voidaan sen sijaan käyttää väistötilana kiireisissä väistötarpeissa kunnes niitä tarvitaan kansainvälisen koulun ja Otaniemen kasvavan lapsimäärän tarpeisiin.” jatkaa Elo.

Pohjois-Tapiolan ja Olarin lukioita esitetään Tietotielle 2019 alkaen ja Kaitaan lukion siirtämistä Matinkylään noin 2023 siten, että sille etsittäisiin tilaa koulu palveluna -konseptia hyödyntäen alueelta löytyvistä muista tiloista. Kauklahden lukion ehdotetaan siirtyvän Nihtisiltaan Kutojantielle.

“Lukioverkon tulee olla alueellisesti tasa-arvoinen, jotta nuorten kulku lukioon on sujuvaa eri puolilta Espoota. Emme pidä järkevänä lukioiden keskittämistä entistä vahvemmin Otaniemen-Tapiolan alueelle. Kannatamme edelleen Meri-Matin lukiotilan toteuttamista lähivuosina. Tietotie 6:n tilojen sijaan Otaniemessä tulisi verrata avoimesti juuri koulutarpeeseen sopivia tiloja.” sanoo Hopsu.

Jos Olarin lukio halutaan siirtää Aalto-yliopiston läheisyyteen, tulisi Vihreiden mielestä myös arvioida, voisiko osa Tapiolan alueelle sijoittuvista lukiopaikoista siirtyä Kutojantielle. Tällöin paikat jakautuisivat tasaisemmin ja Kauklahdessa voisi jatkua lukio-opetus.

Myös Pohjois-Espoossa tarvitaan lähikouluja. Lakkautusuhan alla ovat Pakankylän ja Nuuksion koulut.

“Tilapalveluiden on tutkittava viipymättä Pakankylän koulun epäonnistuneesta ilmastointiremontista johtuvat ongelmat ja arvioitava korjaustarpeet. Samoin on arvioitava, onko Nuuksion koulua järkevää lakkauttaa, kun Karhusuon koulu tulee täyttymään alueen kasvaessa.” toteaa Elo.

Vihreät ovat huolissaan myös joistain esitykseen sisältyvistä lapsen edun mukaisten palvelujen muutoksista.

“Meidän ei tule siirtyä erityiskoulujen yhdistämisiin ja lakkauttamisiin naapurikuntien vauhdilla. Myöskään alkuopetukseen satsaavan Hösmärinpuiston koulun työn katkaiseminen ei vaikuta perustellulta toimenpiteeltä.” toteaa Hopsu.

 

 

Kaupungintalon kohtalosta

Valtuustopuhe 22.1.2018

Kaupungintalo ei ole miellyttänyt kaikkien visionääristen johtajiemme silmää, vaan jotain uutta ja modernia on toivottu tilalle tai vähintäänkin haluttu päästä vanhasta eroon. Mielipiteet talon ulkomuodosta ovat mielipiteitä ja ne vaikuttivat selvästi talon sulkemispäätökseen aikanaan. A-insinöörien vuosien varrella tekemät selvitykset (2005 ja 2012) talon kunnosta osoittavat joitain korjaustarpeita, mutta toteavat, että talon runko ja rakenteet ovat hyvässä kunnossa ja rakennus ei ole sen rakennusteknisen kunnon perusteella purkukunnossa. Toki talon kunto on voinut nyt tyhjillään pidettynä ja sotaharjoitustilaksi annettuna heikentyä!

Koko kaupungintalo-case on surullinen esimerkki siitä, miten onnistutaan vaikuttamaan mielipiteisiin paikkaansa pitämättömillä tiedoilla. Tässä tapauksessa varmasti suurin osa espoolaisista on pitkään pitänyt taloa home-talona ja arvioinut korjaukset ja uudistustyöt kalliiksi ja turhiksi.

Kun talon suojelupäätöstä ei tullut, tämä mahdollisti tällä hetkellä vaihtoehtona valmistellun varsin hyvän uudistussuunnitelman, jossa kaupungintalo avataan laajemmin kuntalaisten käyttöön. Vanhan talon arvokas ilme säilyy, mutta samalla saadaan avointa tilaa, kahvila, tori talon eteen.

Olen itse kasvanut Espoon keskuksessa ja kaupungintaloon on silmä hyvin tottunut. Historiallisen kerroksellisuuden säilyttäminen olisi meille espoolaisillekin tärkeää. Siihen Espoon keskuksen alueella kirkon läheisyydessä olisi hyvä mahdollisuus.

Tärkeää on myös koko Espoon keskuksen kehittäminen. Jos katsoo Espoon keskuksen muita virastotaloja, on kaupungintalo niiden joukossa ehdoton helmi. Sen purkaminen on huonosti valittu toimenpide Espoon keskuksen kehittämisen aloittamiseksi, kyllä täällä harmaa betonimassa tarvitsisi muutoksen huomattavasti nopeammin ja kipeämmin.

Onneksi molemmat suunnitelmat sisältävät vahvasti koko alueen kehittämisen näkökulman, asumista ja hvviä työtiloja tulee lisää.

Espoolaisten talo –vaihtoehdossa huoleni on se, että rahoitusratkaisu pääse liikaa ohjaamaan millainen talosta rakentuu. Etenkin, jos valtuustosali jää erilliseksi, voi Espoolaisten talon lopputulos olla vain yksi ostari lisää. Aiempien vuosien virkamiesesittelyissä on kysyttäessä valtuustotalon erillinen säilyttäminen todettu arkkitehtuurisesti ja asumiselle vapautuvan tonttikapasiteetin puolesta toteuttamiskelvottomaksi vaihtoehdoksi. Onkin äärimmäisen harmillista, ettei vaihtoehtoa ole ajoissa vaadittu selvittämään, jos tahtotila on tiedetty. Vai onko tällä päätöksestä irrottamisella haluttu tässä kohtaa vain varmistaa ryhmien yksimielisempi tuki kaupungintalon purulle?

Espoon keskuksen kehittämiseltä toivon laatua, visionäärisyttä, kokeilunhalua ja uusia mahdollisuuksia. Vanha kaupungintalo mahdollistaa kaiken tämän. Alueen kehittymiselle tärkeää on, että työpaikat säilyvät myös täällä uuden asumisen ja päätöksentekotilojen rinnalla.

Aloite paperittomien henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden laajentamisesta

Suomessa paperittomien henkilöiden määrä kasvaa. On kaikkien etu, että paperittomista ei muodostu yhteiskunnan ulkopuolella elävää joukkoa, jota uhkaa köyhyys, hätä ja sen seurannaisilmiöt.

Merkittävä osa Suomen paperittomista hakeutuu pääkaupunkiseudulle. Helsingissä päätettiin jo paperittomien henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden laajentamisesta. On järkevää, että vähintään pääkaupunkiseudulla alueella on yhtenäiset linjaukset palveluista.

Helsingin päätöksen mukaan:

– paperittomille taataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo. Välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon sisältyvät ainakin välttämättömät lääkärin määräämät lääkkeet, majoitus ja ruoka. Oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa määräytyy terveydenhuoltolain 50 § mukaan. Kiireellisen hoidon lisäksi kaupunki varmistaa paperittomille välttämättömän sairauksien hoidon, lääkityksen ja seurannan sekä rokotukset ja suun terveydenhuollon samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille.

-Raskaana oleville ja perheille, joissa on 0–2-vuotiaita lapsia, taataan mahdollisuus pidempikestoiseen kriisimajoitukseen.

-Jokaisen avun tarve arvioidaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt tukevat paperitonta löytämään tilanteeseensa kestävämpiä ratkaisuja ja polkuja pois välitilasta, johon paperittomuus henkilön kohdalla johtaa. Maksukyvyttömyys ei saa muodostua esteeksi palvelujen saamiseksi.

– varmistaa, että kaupungin internet-sivuilla kerrotaan riittävästi paperittomien oikeudesta palveluihin sekä yhteystiedot palveluiden saamiseksi monilla kielillä. Myös tiedotusta ja koulutusta kehitetään siten, että kaupungin työntekijät ovat täysin selvillä tarjottavista palveluista ja käytännöistä sekä osaavat kertoa paperittomille heidän oikeuksistaan palveluihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoossa laajennetaan paperittomille tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluita Helsingin linjaukset huomioiden siten, että kaikille paperittomille taataan välttämätön ja samantasoinen huolenpito kuin turvapaikanhakijoille. Aloitevastaukseen pyydetään myös arviota sekä kustannus- että terveys- ja hyvinvointivaikutuksista.

Espoossa 7.12.

Valtuustopuhe Espoon 2018 budjetista

Valtuustossa 7.12.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

 

Kiitos ryhmille ja neuvottelijoille ratkaisuhakuisista neuvotteluista. Espoon talouden kehittyessä suotuisasti ratkaisun löytymiselle olikin hyvät edellytykset. Oli hyvä, että kaupunginjohtajan esitys oli jo huomioinut asiantuntijalautakuntien esittämiä kriittisiä huomioita. Esimerkiksi peruskouluihin ja lukioihin aiemmin esitetty noin 3 % tuntiresurssin leikkaus torjuttiin jo tässä vaiheessa.

Neuvottelutulos nostaa kaupunginjohtajan budjettiesityksen loppusummaa 4,69 miljoonaa euroa, josta käyttömenojen osuus on 3,69 milj. euroa ja tulojen vähennys 1 milj. euroa terveyspalveluiden maksunkorotusesityksen poistosta. Lisäksi investointeihin lisättiin 0,5 milj. euroa.

Vihreiden neuvottelukärki oli lasten ja nuorten palveluissa eri toimialoilla, missä kasvavan lasten ja nuorten määrän sekä lisääntyvän lasten pahoinvoinnin ja eriarvoistumisen kanssa ollaan kaupungissa jo vaikeuksissa. Olemme tyytyväisiä, että saimme neuvottelutuloksissa näihin merkittäviä muutoksia.

Espoon lastenpsykiatrisessa avohoitoyksikössä odotusaika kiireelliselle käynnille oli viime toukokuussa noin 3,5 kk ja kiireettömäksi arvioidulle 6kk. Tämä on aivan liian pitkä aika apua tarvitsevalle. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on ollut yhä hälyttävässä kasvussa. Saimme merkittäviä lisäyksiä lasten terapiapalveluihin ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tilannetta pitää seurata nyt erittäin tarkasti, kiinteät henkilöstömitoitukset olisivat myös askel tähän suuntaan.

Varhaisissa palveluissa kouluterveydenhoidossa, perhetyössä sekä kuraattorien määrässä on samaan aikaan ollut selvä vajaus suosituksiin ja tarpeeseen nähden. Neuvottelutulos lisää resursseja näihin molempiin. Toivottavasti pystymme näin auttamaan nuoria ja perheitä ajoissa.

 

Vihreät kantaa huolta siitä, että Espoossa jo pitkään jatkunut tiukka talouskuri on johtanut kasvavassa kaupungissa tilanteeseen, jossa henkilökunta on kovilla asukkaille tärkeiden palveluiden tuottamisessa. Aikuissosiaali- ja maahanmuuttajatyössä asiakasmäärät ovat kasvaneet nopeasti. Pitkäaikaistyöttömiä, asunnottomia, vuokravelkaisia on paljon, mukana on myös köyhiä lapsiperheitä. Yhä useampi asiakas jää kohtaamatta resurssipulan vuoksi.  Saimme lisättyä tänne vakanssin helpottamaan tilannetta.

Vihreät ei kannattanut myöskään terveyskeskusmaksujen korotusta ja iloitsemme, että kaikki esitetyt maksukorotukset torpattiin.

Esitimme paperittomien kiireettömän terveydenhoidon toteuttamista Espoossa ja jätämme asiasta tänään uudelleen aloitteen asian saamisesta kuntoon myös Espoossa Helsingin tapaan. Kaikenikäisten paperittomien tulee saada välttämätön ja turvapaikanhakijoiden kanssa samantasoinen hoito.

 

Budjettipäätökseen sisältyy yli 950 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajanjaksolle koulu- ja päiväkotitilojen korjauksiin. Silti näemme selvästi, että kaikkia hankkeita ei saada valmistumaan riittävän nopeasti ja muutamat seuraavat vuodet ovat tilakysymysten suhteen vielä hankalia. Esitimme tämän vuoksi myös siirtoja tieinvestoinneista kouluihin. Muutaman vuoden jälkeen merkittävä panostus alkaa ainakin suunnitelmien perusteella näkyä. Toivottavasti näin myös käy. Tarkemmat päätökset nyt keskustelussa olevista hankkeista Meri-Matin lukiosta ja Tapiolan alueen kouluverkosta päätetään tammi-helmikuussa kokonaistarkastelun jälkeen. Tässä kohtaa erityisen iloinen olen Matikylän asukaspuiston palauttamisesta investointiohjelmaan.

 

Vihreiden neuvottelujen toinen kärkitavoite oli opetuksen laadun turvaaminen erityisesti erityisopetuksen ja avustajaresurssien turvaaminen. Lisäksi halusimme panostaa koulujen eriarvoistumisen ehkäisyyn. Nämä tavoitteet toteutuivat.

Esitimme yhteensä reilun 2 miljoonan euron lisäystä opetukseen ja iltapäivähoitoon. Iltapäivähoidon maksukorotuksia ei tule ja paikka tarjotaan jatkossa sitä hakeville 1- ja 2-luokkalaisille.

Lukiopaikkoja budjetti lisää merkittävästi sekä suomen- että ruotsinkielisellä puolella. Tavoitteena on, että keskiarvoraja laskee viimevuotisista. Tarvittaessa paikkatilanteeseen voidaan reagoida vielä keväälläkin. Ammatillisen opetuksen oppilashuoltoon lisättiin myös resurssia ja jatkossa on tarpeen seurata ammatillisen opetuksen, aikuislukion ja työväenopiston tilannetta aiempaa lähempää. Kokonaisuuden toimivuus tulee olla tässä tavoitteena.

Vihreät halusi panostaa myös kielten opetukseen Espoo-strategian linjausten mukaisesti.

B1-kielen lisätunteja lisättiin nyt naapurikuntien tasolle ja varhennetun kielen opetuksen aloituksen saamme käynnistymään useammassa koulussa. Myös oman äidinkielen opetus säilyy yhä.

Tärkeitä ja strategianmukaisia lisäyksiä olivat myös vähävaraisten lasten harrastuksiin, harrastustilojen vuokra-avustuksiin ja taiteen perusopetukseen tulleet lisäykset.

Vihreävoitto on myös Länsiväylän pyöräilybaanan eli  laatureitin suunnittelun käynnistyminen ensi vuonna 2018. Espoon teatteritilan, kulttuuritorin ja kulttuurikeskuksen peruskorjauksen suunnitteluun varataan myös varat. ( 0,5 milj. euroa.)

Pyöräilyn edistämisen lisäksi myös muiden ilmasto-, luonto- ja energiatavoitteiden toteutus ja seuranta etenivät neuvotteluissa. Myös vesien suojeluun saimme kaupungille kiireesti tarvittavan lisävakanssin. Pisteenä iin päälle toimiva lintutorni nousee Suvisaaristoon mahdollistamaan upeita luontokokemuksia espoolaisille ja uskaliaille uusille metromatkalaisille.

 

 

Puhe 100-vuotiaan Suomen tuoreille ylioppilaille

Viherlaakson lukion ylioppilasjuhlissa 5.12.2017

Hyvät ylioppilaat, arvoisa juhlaväki,

 

Tänään on monta syytä juhlaan ja iloon. Pitkä, monelle selväkin polku opintoja on saatu kunnialla valmiiksi ja ylioppilastutkinto suoritettua. Paljon onnea arvoisat ylioppilaat! Opiskelun eteen on tehty vuosien varrella enemmän ja vähemmän töitä. On toivottavasti nyt jo hauska muistella alakouluvuosia, tonttutansseja ja viestijuoksuja, matkan varrelle osuneita persoonallisia opettajia, yläkoulun köksän tunteja tai vaikka lukion hissan esitelmää, joka ei ottanut valmistuakseen. Tärkeimpiä muistoja on varmaan kuitenkin kertynyt kavereista, joiden kanssa on vietetty jopa enemmän aikaa kuin sisarusten. Koulu on ollut tärkeä, turvallinen, ehkä välillä ärsyttäväkin, mutta melko itsestään selvä osa elämää ison osan teidän iästä. Nyt on vuorossa vähän jännittävämpi aika. Omat valinnat ja toisaalta sattumakin tulevat vaikuttamaan siihen mitä tuleman pitää.

 

Puhe ylioppilaille ei ole mikään helppo toimeksianto, tulisi ehkä antaa elämänohjeita, olisi kiva ja hyväkin. Toivoisihan sitä, että kaikki kävisi jokaisen teidän kohdalla parhain päin ja voisin vinkata parhaista oikoreiteistä ja sellaisista kuopista, joita ei kannata kokeilla, mutta miten sen voisi tehdä olematta täti-ihminen.

 

Itse kirjoitin vuonna 1995. Mitä tehdä seuraavaksi pohditutti. Olin osannut opon ammatinvalintalistoilta ruksia yli nuohoojan ammatin, mm. allergioiden vuoksi, tulevaisuus ei ollut minulle ollenkaan selvä. Lähes joka ammatista löytyi jotain kiinnostavaa. Tällainen päättämätön, mutta kiinnostunut päätyi lukemaan ensin viestintää ja tekemään vähän aikaa töitäkin toimittajana, sitten opinnot vaihtuivat opettajaopintoihin ehkä partiotaustan ja kouluympäristön tuttuuden vuoksi, matkalla tuli luettua vähän maalausta ja valokuvausta ja sitten opintojen loppusuoralla vielä kansantaloustiedettä, poliittista historiaa ja kehitysmaatutkimusta. Ja nyt vanhempana johtamista. Osan opinnoista tein Tartossa, osan Lontoossa, pääosan Helsingin yliopistossa. Ja aina välillä töitä. Kerron tätä siksi, että toivon, ettet kanna huolta, vaikka tulevaisuuden suunnitelmat eivät olisi vielä aivan selvät.

Aivan tällainen vapaus vaihdella opintoalaa ei ehkä ole nyky-opinoissa enää mahdollinen, mutta ilmaiset, maailmanmittakaavassa laadukkaat opinnot kuitenkin. Samoin mahdollisuudet lähteä vaihtoon ulkomaille kokeilemaan, oppimaan paremmin kieliä ja kulttuureja. Ja työn teon mahdollisuus myös. Oma reittini on löytynyt kokeilemalla ja töitä tehden. Kaikki pääsykokeet eivät tärpänneet, eivät kaikki työhaastattelutkaan. Ajattelen niin, että kulloinkin käsillä olevasta asiasta opinnoista tai työstä kannattaa innostua, tutustua alan ihmisiin, tehdä parhaansa.

Tällä hetkellä teen töitä Opettajat ilman rajoja verkostossa. On ollut hauska huomata, että erilaiset vähän välillä irrallisiltakin tuntuneet opinnot ja työkokemukset ovatkin melko sopivia nykyisen tehtävään ja ehkä juuri niiden ansiosta tulin aikanaan siihen valituksi.

Suunnittelemme koulutuksen kehittämishankkeita eri puolille maailmaa yhteistyössä paikallisten opetusministeriöiden ja opettajankoulutuslaitosten kanssa. Toisin kuin Suomessa ja Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa nuorten määrä kasvaa ja maailmasta puuttuu Unescon arvion mukaan 69 miljoonaa uutta opettajaa vuoteen 2030 mennessä. Suuri osa lapsista pääsee jo kouluun, mutta ongelma on, että opetuksen laatu on niin heikkoa, että koulussa ei opita edes perustaitoja.

Eritreassa, Myanmarissa, Kambodzassa, joissa viime vuosina olen työskennellyt ymmärtää, miten upeaa on suomalaisten opettajien osaaminen, miten hieno ja vapaa koulujärjestelmämme on. Miten paljon oppilaat voivat vaikuttaa omiin opintoihinsa ja kuinka tasa-arvoisesti kaikki maassa pääsevät mukaan. Kotimaan vinkkelistä eroja ja parannettavaa löytyy toki paljon ja Espoossakin saa välillä niskalimassa torjua leikkauksia opetukseen. Koulun kehittämisestä eikä riittävien resurssien vaatimisesta saa ikinä luopua, jos korkea laatu halutaan säilyttää.

Eritrea, Myanmar ja Kambodza ovat kaikki kärsineet sodista ja konflikteista maansa lähihistoriassa. Heille tarina sisällissodan kärsineestä ja suurta Neuvostoliittoa vastaan sotineesta Suomesta, joka silti on noussut Euroopan ja maailman hyvinvoivimpien maiden joukkoon on ihmeellinen ja ihailtava. Kuinka te sen teitte, minulta kysytään. Kysyjät ehdottavat itse usein vastaukseksi koulujärjestelmäämme? Haluavat tietää, mikä sen salaisuus on. Te osaisitte kertoa vastauksia myös.

Yhteisen kielen oppiminen, köyhienkin mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen myös syrjäseuduilla heti itsenäisyyden alusta lähtien, lukutaito, kirjastolaitos, neuvolapalvelut, kouluruoka, taito- ja taideaineet, hyvät oppikirjat, maisteriksi asti koulutetut opettajat, erityinen tuki oppimisvaikeuksiin tällaisia tekijöitä on suomalaisen sankaritarinan takana.

Koulutus oli Suomessa ja on maailmalla keino saada elinkeino. Nämä molemmat ovat kansakunnalle tärkeitä askelia rauhan rakentamisessa. Rauha taas on yhteiskunnan ja talouden kehityksen tärkeimpiä edellytyksiä. Suomessa meillä on ollut nyt pitkään rauhan ja vakauden aika ja maamme hyvinvointi on kasvanut.

Suomen kilpailukyvyn merkittävimmäksi tekijäksi on mainittu yhteiskuntarauha ja keskinäinen luottamus sekä hyvä hallinto. Korruptio on maailman vähäisintä ja esimerkiksi poliisin rehellisyyteen ja lahjomattomuuteen voi luottaa. Näistä meidän on tärkeä pitää kiinni. Ja meillä jokaisella on tässä roolimme.

Niin koulussa kuin muussakin elämässä on tärkeää ottaa uusi tulija mukaan, antaa tilaa ja osallistumisen mahdollisuuksia. Tänä vuonna Espoossa ekaluokan aloittaneista jo lähes 20 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Paikoitellen osuus on paljon korkeampi. Tämä on Suomen ja Euroopan tulevaisuus, mm Yhdysvallat ja Kanada ovat kokeneet vastaavan muutoksen jo aiemmin. Meidän tehtävä on osata nähdä tilanne voimavarana ja positiivisena mahdollisuutena, niin voimme onnistua. Tässä nuoret olette usein viisaita ja meitä aikuisia nopeampia.

Hyvät ylioppilaat, Ylioppilaaksi tullessa ja opintojen alkaessa on ihminen ehkä vireimmillään. On hyvä asettaa itselle tavoitteita ja pyrkiä omaan parhaaseen ja samalla huolehtia omasta jaksamisesta.

Välillä kilpailuvietti saattaa kuitenkin viedä tai työelämässä tulee vastaan epäreilutilanne. Joku kisaa kurjin konstein. Yhteinen etu, yhteinen tavoite unohtuu. Kyynärpäät jouduttavat matkaa ja unohtuu vilkaista taakse, kuinka kaverille kävi.

Tässä kohtaa toivon, että koulusta kuitenkin jäisi jokaiselle mieleen juuri ne kaikenlaiset kaverit. Kiltteys ei ehkä ole muotisana ja jopa vähän ärsyttää, jos joku siitä puhuu. Elämän varrella kuitenkin useimmalle meistä tulee myös niitä hetkiä, kun emme ole vahvoja, kun emme pärjää, tarvitsemme apua tai tukea, ja tarvitsemme kaveria. On tilanteita, kun nolostuttaa ja on tärkeää, että ympäristö antaa säilyttää arvokkuutensa. On parempi olla kiltti kuin nokkela. Näissä kohdissa punnitaan myös sivistystä. Toivon, että tiukan paikan tullen jokaisella teistä on ystävä ja toisaalta jokainen osaatte olla ystävä.

 

Kun 1995 kirjoitin, olimme juuri samana vuonna saaneet lukiossa ensimmäiset sähköpostimme. Seuraavana vuonna viestinnän harjoitustöinä aloimme koodaamaan eri firmojen ensimmäisiä nettisivuja, siihen mennessä olin käyttänyt tietokonetta lähinnä tetrikseen. Kännyköitä ei vielä ollut kaikilla. Muutosvauhti tähän päivään on ollut hurja. Vaikka olen omasta mielestäni kohtuullisesti ottanut hanskaan facebookin, instan, webinaarit ja nettisivujen ylläpidon, snapcaht ja loputon tubettaminen eivät ihan uppoa. Tällainen keski-ikäinen on auttamatta liian hidas omaksumaan uutta ja sitä välillä toivoo, että tahti hidastuisi ja ehtisi ottaa teitä nuorempia vähän kiinni ja pohtia, mihin tämä muutos vie, mikä hyöty tästä kaikesta on. Jännittävää on miettiä, mitä kaikkea ehtii seuraavan parinkymmenen vuoden aikana tapahtua, mihin muutos yhteiskuntaamme vie. Entä kuinka nyt ja tulevaisuudessa oppimanne taidot vastaavat tuolloisia tarpeita. Robotismi tullee usealle alalle ja ammatteja hiipuu, ja uusia nousee tilalle. Elinikäisestä oppimisen tarpeesta emme näytä pääsevän eroon. Olemme todennäköisesti yhtä aikaa pitkän pätkänkin työelämässä, sillä eläkeiät ovat nousemaan päin. Teidän taitonne tulevat tarpeeseen.

Sekin on ratkomatta, kuinka maailman kestokyky kantaa niin väestön kasvun kuin yhtä aikaisen talouden kasvun eri puolilla maailmaa. Ilmastokriisin pysäyttäminen on meidän sukupolvemme työ, mutta pystymmekö siihen.

Teidän osaamistanne, omia ajatuksianne ja uskallusta tarvitaan. Ideoita, kokeiluja, vastuunkantoa ja rohkeutta!

100-vuotias Suomi saa iloita teistä sinnikkäistä nuorista ja olla ylpeä upeasta koulustamme.

Onnittelut opettajille, koko kouluyhteisölle ja perheille ja ennen kaikkea tuoreille ylioppilaille. Oikein ihanaa juhlapäivää ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

 

 

 

Juvenalian 40-vuotisjuhlien onnittelupuhe

Arvoisa juhlaväki, hyvät muusikot ja musiikin ystävät,

 

Olen iloinen, kun sain kutsun tulla puhumaan juhlaanne.

Lasten ja nuorten monenlainen harrastustoiminta on erittäin tärkeä tapa tukea nuoren kehittymistä ja ystäväpiirinkin rakentumista. On tärkeää, että jokainen nuori löytää itselleen sopivia tapoja ilmaista itseään, tässä harrastukset ovat tärkeässä roolissa.

Espoo kasvaa melkoista vauhtia, niin myös kaupungin lasten ja nuorten määrä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ja viime kädessä valtuusto, joita molempia täällä edustan, päättävät Espoon taiteen perusopetuksen toimijoiden resursseista. On tärkeää pitää huolta, että oppilaitosten rahoituksessa näkyy tuo sama kasvu kuin lapsimäärissäkin, siten että kaikki halukkaat pääsevät kokeilemaan myös taide- ja musiikkiharrastusta.

Kiitos tässä kohtaa myös Juvenalialle, joka on rohkeasti kokeillut erilaisia tapoja tuoda harrastusmahdollisuutta päiväkoteihin, kouluihin ja lähelle meitä espoolaisia myös upeiden esitysten muodossa. Kaiken uuden seassa toivon teille voimia ja viisautta, että jaksatte jatkossakin vaalia sekä työn laatua että tavoitteellisuutta ja sitä iloa ja innostusta, jota jokainen uutta oppiessaan tarvitsee.

Muutama sana musiikista, jonka äärellä olemme. Musiikki koskettaa, se lohduttaa, sykähdyttää, vie mennessään, usein niin kuulijan kuin tekijänkin. Musiikki kuuluu arkeen ja juhlaan. Ei ole suvun yhteistä juhlaa, ettei joku alkaisi yhteislaulua tai kitaristia pyydettäisi kaivamaan kitaransa esiin. Itse tehty kappale merkkipäivälahjana riemastuttaa. Surun hetkellä musiikki auttaa käsittelemään tunteita ja ajatuksia, se kannattelee. Tänään autoradiossa minut tavoitti virsi, Jumala ompi linnamme ja sen myötä tulvahti aimo annos Lutherin teologiaakin mieleen reformaation juhlapäivän kunniaksi. Musiikilla on voimakas vaikutus.

Pohdin laulua, joka kertoisi musiikin merkityksellisyydestä, päädyin kuitenkin Eino Leinon sanoihin:

En, enhän muuta ma tahdokaan kuin laulaa, laulaa, niin laulaa, kun laulut mun helkkyvät rinnassain ja pyrkivät pitkin kaulaa.

Mitä voin minä sille, jos maailma vain mulle se virsinä helkkää, jos rytmejä on ilot ihmisten ja surut on sointua pelkkää.

 

Kuvaus on osuva siitä intohimosta, jota ihminen joskus kokee tekemäänsä kohtaan. Toivon, että soitto- ja teorialäksyjenkin lomassa mahdollisimman usein pääsee pulppuilemaan tuo Leinon kuvaama ilo ja intohimo.

Olen iloinen voidessani onnitella Espoon kaupungin puolesta 40 vuotta täyttävää Juvenaliaa. Jatkakaa ansiokasta, laadukasta työtä soittoniekkojen ja musiikin ystävien kouluttamisessa. Toivotan voimia ja iloa työhönne, paljon onnea ja pitkää menestyksekästä ikää!

 

Valtuustoaloite Pitkäjärven kunnostamiseksi

Pitkäjärvi on rehevöitynyt ja kesällä 2017 on levää ollut erityisen paljon. Pitkäjärven ongelmana on liian suuri ulkoinen kuormitus, maanviljelyyn liittyvä kuormitus sekä vanhasta kuormituksesta johtuva sisäinen kuormitus.

Pitkäjärvi on tyypiltään runsasravinteinen järvi, ja sen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja

kemiallinen tila hyväksi. Ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella Pitkäjärvi on rehevä. Pitkäjärveä on hapetettu vuodesta 1997 alkaen, mutta pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne

on ollut silti ajoittain huono ja fosforipitoisuus pohjan lähellä on kasvanut päällysveteen verrattuna. Ympäristökeskuksen arvio on, että nykyiset toimet eivät ole riittäviä.

Järveen on tullut myös haitallinen tulokaskalalaji hopearuutana, jonka kanta on lisääntynyt nopeasti.

Tämän aloitteen allekirjoittajat esittävät, että Espoo ryhtyy ripeästi järven kunnostustoimiin, ettei järven kunto entisestään heikkene.

 

Espoossa 11.9.2017

Uusi strategia tekee Espoosta hiilineutraalin sekä turvaa opetuksen ja päivähoidon laadun

Valtuustopuhe Espoon strategiasta 11.9.2017

Kiitos hyvästä strategianeuvotteluprosessista muille ryhmille ja virkamiehille. Pelkkä tarina ei riittänyt meille tällä kertaa, vaan halusimme tavoitteet ja niiden alle keskeisimmät toimenpiteet myös valtuuston linjattavaksi ja seurattavaksi. Seuraavaksi onkin vuorossa olleellisten tavoitteiden toteutumista mittaavien mittareiden valinta. Toimenpidetasolla mennään välillä jo melko yksityiskohtaiseenkin sisältöön, tämä on osin seurausta siitä, että ryhmissä oli toivetta luopua strategian kanssa osittain päällekkäisestä valtuustosopimuksesta.

Tässä strategiassa linjaamme Espoon painopisteitä, osoitamme suunnan valmistelulle ja valtuustona velvoitamme itsemme myös toteuttamaan ja seuraamaan onnistumista. Toivon strategialle mitä parasta menestystä.

Olen iloinen, että me Vihreät saimme läpi tärkeimmät tavoitteemme.

Haluamme Espoon jatkossakin olevan opetuksen ja varhaiskasvatuksen huippukaupunki. Saimme säilytettyä yhdenvertaisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kaikille espoolaislapsille, henkilömitoitus ja ryhmäkoot säilyvät myös ennallaan. Kokeilu viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta on myös iso vihreä voitto.

Ryhdymme myös entistä vahvemmin torjumaan lapsiperheköyhyyttä ja asuinalueiden välistä segregaatiota. Haasteellisten alueiden koulujen ja päiväkotien tukemisella, eli niin sanotulla positiivisella diskriminaatiolla, on saavutettu muun muassa Helsingissä todella vaikuttavia tuloksia. On hienoa, että Espoo torjuu eriarvoisuutta. Tarpeellinen lisäys oli myös vahva kirjaus erityisestä tuesta sitä tarvitseville lapsille ja perheille.

Hiilineutraali Espoo vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen tavoite ja selkeä osoitus siitä, että Espoo on valmis tekemään kovasti töitä ilmastonmuutosta vastaan. Tärkeässä asemassa tässä taistelussa on joukkoliikenteen ja pyöräilyn lisääminen. Strategian mukaisesti Espoossa varmistetaan sujuvat joukkoliikenneyhteydet, Kaupunkiradan jatkoa edistetään ja pidetään lipunhinnat kohtuullisina. Pyöräliikenteen sujuvuutta lisätään rakentamalla parempia pyöräteitä. Myös rakentamisessa ja Espoon hankinnoissa huomioidaan kestävyys entistä vahvemmin.

Sisäilmaongelmiin puututaan jatkossa ripeästi ja tehokkaasti.

Kaupungin yhteinen tavoite on päästä eroon sisäilmaongelmista ja hätäväistöistä. Korjaukset on toteutettava hallitusti ja riittävän ajoissa. Haluamme, että terveet ja turvalliset päiväkodit ja alakoulut säilyvät jatkossakin lähipalveluna, jotta perheiden arki sujuu.

Strategian tavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteuttaminen vaatii riittäviä resursseja. Edellytämme, että yhdessä sovitut linjaukset näkyvät kaupunginjohtajan budjettiesityksessä.

Ryhmämme halusi myös strategiassa ottaa kantaa kaupungin poliittisen johtamisen kehittämiseen. Ehdotimme luottamushenkilötyöryhmää valmistelemaan johtamisen uudistamista pormestarimalliin siirtymiseksi. Yksiselitteisesti tälle vaihtoehdolle emme saaneet ryhmien enemmistön tukea, mutta luottamushenkilöjohtamisen kehittäminen nähtiin kaikissa ryhmissä tärkeänä ja tätä valmisteleva työryhmä käynnistää työnsä keväällä.

Sote- ja maakuntauudistus tulevat myös vaatimaan valmistelu- ja linjaustyötä kuluvan kauden aikana. Samoin uudet kasvupalvelut. On tärkeää, että kaupunki jatkossa tunnistaa suuremman roolin työllisyystilanteen parantamisessa.

 

Linjapuhe puoluekokouksessa 2017

Hyvä puoluekokousväki,

 

Olen saanut johtaa puoluevaltuuskuntaa viimeiset kaksi vuotta. Tehtäväksiantona mm. tehdä kuntavaalivoitto ja senhän me yhdessä teimme. Kiitos Katjalle ja Jarnolle hyvästä yhteistyöstä puheenjohtajistossa, loistavalle valtuuskunnan jäsenistölle sitoutuneesta ja keskustelevasta työskentelystä ja Lasselle ja Rustolle kaikesta valmistelusta. Intohimolla ja asiantuntevuudella on tämän puolueen linjoja tehty.

 

Työ ei liene koskaan valmista tai täydellistä, varsinkaan jos mielii sitä vielä jatkamaan ja kehittämään. Onnistuimme tällä kaudella lisäämään asiantuntijavuoropuhelua, pystyimme tarttumaan ajankohtaisiin aiheisiin ja etsimme käytäntöä valtuuskunnan jäsenten päästä mukaan jo linjapapereiden valmisteluvaiheessa.

 

OHJELMATYÖLLÄ ON TÄRKEÄ MERKITYS ELIVOIMAISESSA JA KASVAVASSA UUDISTUSPUOLUEESSA . Uusi poliittinen ohjelma tulee olemaan tärkeä osa valtuuskunnankin  työsarkaa. Sen lisäksi seuraavan valtuuskunnan tulee selvästi ottaa työstääkseen useampi muukin ohjelma. Näistä tarpeista valtuuskunta koostikin testamenttinsa.

Itse nostaisin kaksi aihealuetta:

Euroopan tilanne on muuttunut radikaalisti sitten edellisen Eurooppa-ohjelman, tarvitsemme uudet linjaukset.

Paljon puhuttavat myös Vihreät linjat maatalouden, työllisyyden, suurteollisuuden ja elinkeinopolitiikan kokonaisuuden ympärillä. Tästä tematiikasta ohjelmatyö voi tuottaa hedelmällisiä avauksia päätöksentekoon.

Toiveeni on, että käymme puolueena aktiivista keskustelua, reipastakin, mutta linjanvedossa kuljemme suuret, vihreitä yhdistävät asiat edellä.

Ohjelmatyöhön tarvitaan osaavia ja sitoutuneita työryhmiä ja niille aktiivisia, jaksavia puheenjohtajia, hakekaa ihmeessä mukaan! Laaja konsultaatio, tiivis yhteistyö eduskuntaryhmän kanssa, hyvä viestintä jäsenistölle sekä riittävä henkilöresurssi puoluetoimistolta tai eduskuntaryhmän poliittisilta sihteereiltä prosessia tukemaan ovat tarpeellisia ohjelmien valmistelussa. Näitä kaikkia elementtejä tulee vahvistaa.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä puoluekokousväki

Meillä on tänään syytä juhlaan. Olen ollut puolueessa jo 2000-luvun alusta lähtien ja ikinä ei ole mennyt näin hyvin. Jäsenmäärämme on ennätyslukemissa, olemme äänestettävin puolue maassa ja takana on loistava yhdessä tehty ja koettu kuntavaalitulos YMPÄRI SUOMEA.

 

Samaan aikaan maailman ja Euroopan poliittinen tilanne on käynyt arvaamattomaksi ja huolestuttavammaksi. Kotimaan puoluekenttäkin elää ja äärioikeisto muodostuu siinä entistä näkyvämmäksi. JOTTA LUOTTAMUS DEMOKRATIAN TOIMIVUUTEEN SÄILYY poliittiselta johdolta vaaditaan johtajuutta, suoraselkäisyyttä ja vahvaa arvopohjaa. Näitä ei voi korvata taitavillakaan manoovereillä tai räväköillä lausunnoilla. Huoli maamme tulevaisuudesta ja päätöksentekokyvyn säilymisestä on suuri.

 

Jo useampi eduskunta on koittanut viedä läpi kunta-, maakunta- sote- tai vastaavia rakenteellisia uudistuksia, mutta epäonnistunut niissä. Tarve toteuttamiskelpoiselle uudistukselle, joka ei maksaisi maltaita, jossa asukkaille tarjottavien palvelujen laatu paranisi joka toisi synergiaetuja ja vahvempia hartioita pienille kunnille on selvä.

 

On surullista, että parlamentaarinen valmistelu on tässä Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa jo lähtövaiheessa kuopattu. Tämä olisi mahdollistanut paremman sitoutumisen prosessin jatkoon yli vaalikausien. Nykyisellään hallituksen uudistus näyttäytyy kuntapäättäjälle liian monesta kohtaa heikolta ja aikataulultaan mahdottomalta.

 

Toteutuessaan sote- ja maakuntauudistus tulee kuitenkin  olemaan seuraavan kahden vuoden ajan lähes kaikkeen kotimaiseen päätöksentekoon laajimmin vaikuttava tekijä.

 

Hyvä puoluekokousväki,

 

Näen, että valtuuskunnan työn tärkeä rooli on tuottaa linjoja ja keskustelua vihreiden päättäjien tueksi niin eduskuntaan kuin kuntiin. Verkostoituminen ja mukaanotto on tärkeää, sillä meillä on useissa kunnissa uusia valtuutettuja ja myös monia yhden valtuutetun ryhmiä. Uuden puoluejohdon tuleekin huolehtia myös järjestökentän jaksamisesta ja vahvistumisesta kautta Suomen. 

Haluan olla jatkossakin rakentamassa puoluetta, joka puolustaa linjakkaasti koulutusta ja kestävää kehitystä sekä esittää ennakkoluulottomasti ratkaisuja työllisyyskysymyksiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Näillä peruslinjoilla on hyvä jatkaa. Lisään listaan vielä vihreille aina tärkeän globaalin ulottuvuuden samoissa asioissa. Maailman humanitaarisen avun tarve on suurempi kuin koskaan, lähes 60 miljoonaa ihmistä on ollut pakotettu jättämään kotinsa. Konfliktien jälkeisissä hauraissa tilanteissa elävät ihmiset tarvitsevat koulutusta, työtä, uusia mahdollisuuksia ja etenkin rauhaa, jotta kehitys olisi mahdollista. Naiset, lapset, nuoret, vammaiset, vähemmistöt, haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät tarvitsevat pitkäjänteistä tukea, jotta saadaan aikaa pysyvää muutosta. Ihmisoikeusloukkaukset huutavat kansainvälisen yhteisön puuttumista.

Tänä aikana vaaditaan konkreettisia tekoja. Vihreät on niihin valmis.

Olen valmis jatkamaan työtä puolueemme ja vihreiden tavoitteiden eteen.

Peruspalveluita vahvistettava ja tiedolla johtamista kehitettävä Espoossa

Lasten mielenterveyspalveluiden kysyntä ja tarve ovat huolestuttavissa määrin kasvaneet Espoossa viimeisen vuoden aikana. Myös lasten huostaanotoissa on näkynyt hälyttävää kasvua. Espoon vuoden 2018 budjettisuunnittelussa tulisi pyrkiä peruspalveluiden vahvistamiseen. Ongelmia on sekä ehkäistävä että niihin on pystyttävä puuttumaan ajoissa.

Espoossa nyt oleva koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajavaje on muun muassa saatava korjattua, kouluavustajien määrä turvattua sekä päihde- ja mielenterveyden ongelmista kärsivien vanhempien saatava riittävästi ja ajoissa apua. Ongelmat peruspalveluiden saatavuudessa heijastuvat herkästi kalliimpiin erityispalveluihin.

Myös tiedolla johtamista tulisi kehittää. Luottamushenkilöiden on saatava nykyistä helpommin, nopeammin ja monipuolisemmin tilastotietoa eri palveluiden tilanteesta, jotta palveluiden resursointiin pystytään vaikuttamaan. Seurantatiedon kerääminen on ylipäätänsä äärimmäisen tärkeää.

Nyt olisi toivottavaa, että esimerkiksi THL selvittäisi syitä palveluntarpeen kasvun taustalla, jotta käytettävissä olisi tutkittua tietoa siitä, mistä kaikesta ongelmien pahenemisessa on kyse. Tätä tietoa tulisi käyttää sekä virkamiesvalmistelun että poliittisen päätöksenteon taustalla.

Työllisyyden hoitoon ja lapsiperheköyhyyden torjumiseen tulisi joka tapauksessa kiinnittää erityistä huomiota, koska on selvää, että näillä asioilla on kauaskantoisia seurauksia perheiden hyvinvointiin.

Pinja Nieminen, väistyvä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu (vihr)
Inka Hopsu, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Julkaistu Länsiväylässä Kesäkuu/2017