Tarvitsemme lisää suoria linjoja

Valtuustopuhe 20.8.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

On hienoa, että saimme osan suorista linjoista palautettua ja näin helpotettua Länsiväylän varren työmatkaliikennettä.

Päätös jäi kuitenkin vaillinaiseksi ja ratkaisu auttaa vain osaa espoolaisista.

On ajattelematonta, että Länsiväylän pohjoispuolen asukkaita, joille ei ole jatkossakaan rakentumassa liityntälinjatonta kulkua Helsinkiin ei huomioitu. Suorat linjat tarvitaan mahdollisimman nopeasti Latokaski-Nöykkiö-Tillinmäki alueelle ja Finnoontien varrelle Suvelasta ja Sunasta saakka.

Esimerkiksi Latokasken  saavutettavuus on tällä hetkellä matka-ajoiltaan Lahden ja Hämeenlinnan tasolla, etäisyys keskustaan kuitenkin vain noin 20 km.

Ei ole järkevää, eikä kohtuullista tuplata aiempia matka-aikoja, poistaa koululaislinjoja sieltä, missä metro ei kulje ja hävittää poikittaisyhteyksiä esim. Meilahteen. Muutoksissa ei puhuta kustannuksiltaan ja linjamääriltäänkään mistään mahdottomuuksista.

Metro on ollut fiksu päätös, (kevytratikka olisi minusta ollut vielä parempi.)

Virhe on kuitenkin tehty siinä, että liityntäliikennettä on koitettu haalia liian laajalta alueelta, jolloin matka-aikojen muutokset ovat liian radikaaleja. Yhdessä tulossa olevan vyöhykeuudistuksen kanssa osa espoolaisista kokee, että ennen alueellisesti suht tasa-arvoinen Espoo, ei enää ole sitä. Kokemuksen mukaan asuntojen arvo laskee, lapsiperhearjen järjestämisestä työtä tai asuinpaikkaa vaihtamatta tai autoa hankkimatta on tullut mahdotonta.

HSL:n matka-aika-arviot eivät ole valitettavasti käytännössä pitäneet paikkaansa. Osa tästä toki helpottuu, kun metro saadaan kulkemaan Kivenlahteen saakka ja Matinkylä ei ole enää yhtä suuren liityntäliikenteen kasausasema. Siirtymäkausi olisi siis alunalkujaan pitänyt hoitaa paremmin, Itä-Helsingistäkin tuli suoria linjoja vielä pitkään metron kanssa rinnan.

Tässä maailman tilassa on minusta hyvin järkevää huolehtia toimivasta joukkoliikenteestä. Se on fiksu prioriteetti seudullisestikin ja Vihreät ovatkin HSL:ssä yksimielisesti puolustaneet parannusesityksiä.

Esitän seuraavan valtuustoivomuksen:

Valtuusto toivoo, että Espoo edellyttää viipymättä HSL:ää selvittämään kustannukset ja aikataulun, jolla Latokaski-Nöykkiö-Tillinmäki alueen sekä Finnoontien varren ruuhka-ajan suorat linjat saadaan pikimmiten korjaamaan matka-aikojen pidentymistä ja kapasiteettiongelmaa.

Myös syksyn budjettineuvotteluissa mitataan lopulta Espoon eri ryhmien sitoutuminen joukkoliikenteen epäkohtien korjaamiseen.

Turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia oleskelulupiin tulee parantaa

Puhe puoluekokouksen poliittisessa keskustelussa 17.6.2018
Arvoisa pj, hyvät vihreät ystävät,
Meillä on asunut Suomessa jo muutaman vuoden ajan aiempaa suurempi joukko maahan tulleita turvapaikanhakijoita mm. afganistanistanilaisia ja irakisia. He ovat opetelleet suomea, työllistyneet, muodostaneet ystävyyssuhteita, aloittaneet siis uuden elämän turvassa vainolta.
Suurella osalla heistä on kuitenkin yhä lupaprosessit kesken, alussa epäonnistuneiden kuulemisten seurauksena valituskierre ja oikeuskäsittelyt käynnissä, jos ovat osanneet hakea riittävää ja osaavaa oikeusapua.
Samalla palautukset riskialueille jatkuvat. Myös niiden osalta, jotka ovat lähtömaassaan kokeneet kidutusta ja vainoa. Näitä taustoja ei ole saatu prosessissamme todistettua ei oikeiksi, eikä vääriksi.
Minä tunnen heistä monta mm. Hassanin, jonka hazara-vähemmistöön kuuluvat vanhemmat ovat aikanaan paenneet Afganistanista Pakistaniin, hän itse on syntynyt Pakistanissa, eikä ole koskaan saanut minkään maan passia, eikä häntä Pakistan tunnusta kansalaisekseen. Niinpä etnisen taustan vuoksi Suomi on palauttamassa hänet Afganistaniin, maahan jossa hän ei ole koskaan käynyt, jossa edustamaansa vähemmistöä vainotaan ja jossa hänellä ei ole mitään verkostoja. Ja joka ei myöskään ole suostunut myöntämään hänelle passia. Häntä ei ole vielä otettu säilöön, vaan viikoittain tulee saapua lentokenttäpoliisin luo. Välissä voi toivoa, että valitus kielteisestä muukalaispassihakemuksesta menisi jotenkin kummassa läpi, ja että se ylipäätään ehdittäisiin käsitellä ennen kuin palautus pannaan toimeen. Työvoimatoimisto puolsi oleskelulupaa työllistymisen perusteella, mutta ilman passia sitä ei voi saada.
Aiemmin muukalaispasseja myönnettiin helpommin työ- tai opiskelupaikan saaneille, tähän käytäntöön tulee palata. Näin elämästä täällä kiinni saaneet ihmiset saataisiin vahvemmin osaksi yhteiskuntaa. Myös Ruotsi otti vastikään yhden askeleen lainsäädännössään turvaten oleskelun opintojen perusteella. Nyt kallis Suomi, ihmisarvo ja ihmisoikeudet kunniaan pian!

 

Oppivelvollisuusiän nostosta

Puhe puoluekokouksessa 16.6.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät vihreät ystävät,

Olemme tehneet vahvaa koulutuspolitiikkaa niin kunnissa kuin eduskunnassa. Olemme pyrkineet turvaamaan koulutuksen laadun aina, kun se on ollut mahdollista.

Pyrkimyksenä tulee olla jatkossakin nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja parhaan mahdollisen opetuksen tarjoaminen. Tukea tulee tarjota mahdollisimman varhain ja siihen tulee turvata riittävät resurssit.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on yksi keino monista. Ennen sen käyttöönottoa tulee varmistaa, että kuntien resurssit kattavat laadukkaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen. Erityistä tukea tulee tarjota jo koulupolun alkumetreillä, varhaiskasvatuksesta lähtien, sitä tarvitseville.

Jos oppivelvollisuutta pidennetään, se tulee tehdä vain turvaten laatu ja resurssit läpi koulutuspolun, myös toisen asteen koulutuksessa. Yksilölliset ratkaisut tulee mahdollistaa läpi kaikilla asteilla.

Pätevien lastentarhanopettajien rekrytoinnin turvaaminen, henkilökunnan pysyvyyden vahvistaminen ja alan palkkatason kehittäminen

Valtuustopuhe 11.6.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kiitos virkamieheille perinpohjaisesti valmistellusta vastauksesta valtuustokysymykseeni, vastaus osoittaa, että huoli on yhteinen.

Varhaiskasvatus on tutkimusten mukaan koulutusjärjestelmämme eniten vaikuttava vaihe ja pedagogista lähestymistapaa on viime vuosina entisestään vahvistettu. Espoossa tilanne on jo useamman vuoden ollut se, että päiväkoteihin ei saada rekrytoitua pätevää henkilökuntaa riittävästi, sijaisten käyttö on suurta ja henkilöstövuokramenot kasvavat. Vuonna 2017 henkilöstövuokrausmenot ylittyivät varhaiskasvatuksessa 2,8 miljoonalla eurolla, kun samaan aikaan henkilöstömenoihin budjetoidusta säästyi 7,9 miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudulta puuttuu tällä hetkellä 600 pätevää lastentarhanopettajaa ja tarve kasvaa, kun poliittisin linjauksin pyritään nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Vastauksessa nostetaankin hyvin tarvetta lisätä lastentarhanopettajien opiskelupaikkoja Helsingissä merkittävästi enemmän kuin, mitä nyt on ehdotettu.

Lainsäädännöllä on lisätty lastentarhanopettajien tehtäviä ja pedagogista roolia. Tehtävien lisääntyminen ei kuitenkaan näy lastentarhanopettajien palkkakehityksessä, joka on jäänyt jälkeen verrattuna muihin korkeakoulutettuihin kuntatyöntekijöihin. Pääkaupunkiseudun korkeat elinkustannukset ja vaativaksi koetut työolot yhdistettynä matalaan palkkatasoon ovat johtaneet siihen, että alalta pyritään nopeasti jatkokouluttautumaan.

Jotta Espoo pystyy varmistamaan riittävän lastentarhanopettajien saannin ja vahvistamaan pysyvyyttä, tarvitaan konkreettinen suunnitelma, miten palkkausta ja työoloja voidaan kehittää. Työoloihin vaikuttavat mm. tilojen terveellisyys ja turvallisuus, riittävä henkilöstömitoitus ja ryhmäkoot. Lautakunta kirjasi lisäksi kantanaan, että Espoossa toteutetaan työn vaativuuden arviointi lastentarhan- ja erityislastentarhanopettajien työstä. Se on oikeudenmukainen tapa tarkastella palkankorotustarpeita koko alalla.

Länsimetron liityntäliikenteen ongelmien korjausta jatkettava

HSL:n hallitus päätti viime viikolla Etelä-Espoon linjastomuutoksista, jotka tulevat osin parantamaan länsimetron liityntäliikenteen ongelmia tuomalla suoria ruuhkalinjoja Kivenlahteen, Saunalahteen, Soukkaan ja Laurinlahteen. Lisäksi Kattilalaaksoon saatiin sieltä puuttunut liityntälinja.

Vihreät pitävät tärkeänä, että vaadittuja parannuksia vihdoin saadaan, mutta ovat pettyneitä siihen, että suorat linjat toteutettiin vain osalle asuinalueista, joilla matka-ajat ovat pidentyneet merkittävästi metron myötä.

“Ei ole reilua, että Länsiväylän pohjoispuolen asukkaat jäävät edelleen ilman suoria linjoja ja matka-aikojen nopeutuksia. Latokasken osalta liityntä hidastui ja suora yhteys Nöykkiöön, Martinsiltaan ja Suomenojalle katkesi, mikä hankaloittaa koululaisyhteyksiä.” sanoo konsernijaoston jäsen Tiina Pursula.

“Konsernijaosto kehotti esityksestäni etsimään yhteistyössä HSL:n kanssa ratkaisun, jossa Latokasken joukkoliikenne- ja erityisesti koululaisyhteydet eivät heikkene”, Pursula jatkaa.

Vihreät edellyttävät, että jäljelle jäävien ongelmien ratkaisua jatketaan, jotta matka-aikoja saadaan lyhennettyä ja joukkoliikenteen heikentynyttä palvelutasoa parannettua. Matinkylän metroon on myös saatava tiheämpi vuoroväli, jotta ruuhkassakin kaikki mahtuvat juniin. Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan tarkempaa alueellista matkustajatietoa Etelä-Espoon joukkoliikenteen käyttäjämääristä ennen ja jälkeen Länsimetron aloituksen.

”Nyt on pikaisesti selvitettävä suorien linjojen palauttamista palvelemaan myös Latokasken, Nöykkiön, Tillinmäen ja Finnoontienvarren alueita ja varmistettava niin työmatka- kuin koululaisliikenteenkin sujuvuus näillä alueilla. Joukkoliikenteen tason heikkeneminen yhdessä tulevan vyöhykemallin kanssa rapauttaa Espoon alueellista tasa-arvoa,” painottaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.

Vihreät peräänkuuluttavat myös parempaa yhteistyötä kaupungin ja HSL:n välillä.

“Asukkaiden tasavertaisen kohtelun pitää olla seudullisen joukkoliikenteen lähtökohta. Sen toteutumiseksi kaupungin on tiivistettävä linjastosuunnittelussa yhteistyötä HSL:n kanssa,” painottaa HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell.

Konsernijaosto käy evästyskeskustelun HSL:n ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmasta seuraavassa kokouksessaan 11.6. Varsinainen kaupungin lausunto annetaan elokuun kokouksessa.

“Lisäparannukset on valmisteltava Espoon ja HSL:n yhteistyönä osaksi vuoden 2019 suunnitelmia niiltä osin kun niitä ei voida toteuttaa tämän vuoden aikana”, päättää Pursula.

Espoon Vihreiden kannanotto 14.5.2018

Kouluverkosta

Valtuustopuhe 21.5. 2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta teki pitkän ja suuren työn käsitellessään kouluverkkoesityksiä ja pyrkiessään hakemaan niihin ryhmien välillä yhtenäistä kantaa.

Lähtökohdat eli kasvava kaupunki, korjaustarpeessa olevien koulujen suuri määrä ja asetettu investointikatto, joka tässä vaikutti valmisteluun, tekivät työstä hankalan. Lisäksi vaikutti siltä, että jotkut hankitut tai hankituiksi aiotut vuokratilat ohjasivat valmistelua liikaa.

Tämä päätös ei koske koko kouluverkkoa, vaan sitä osaa, mikä jäi edellisissä budjettineuvotteluissa avoimeksi. Loppuosasta kouluverkkoa neuvotellaan ryhmien kesken syksyllä. On varmistettava, että erillisistä käsittelyistä huolimatta kaikkia alueita tarkastellaan tasapuolisesti ja myös muiden alueiden ratkaisut, kuten Kauklahden oman lukion säilyttäminen, riittävät lisätilat ja peruskorjausten nopeuttaminen pysyvät mahdollisina kaikilla alueilla.

 

Korjauskohteiden aikatauluttamisen suhteen lautakunta kiirehti ja nosti listalle joitain kohteita, kuten Jupperin koulun. On hämmästyttävää, että vuoden takaisista terveysviranomaisen osoittamista lisätutkimustarpeista huolimatta, kohdetta oli esitetty aivan ohjelman hännälle ja lautakunnan kiirehtimispäätöksestä huolimatta virkamiesesitys korjausvuosiksi jäi liian myöhäiseksi. Haluan tällä sanoa, että ratkaisuja täytyy pystyä tekemään tarvittaessa myös valtuustokäsittelyjen välissä, jos tilanne niin vaatii. Jupperin koulun väistötilaratkaisua, jos sellaista syksyllä tarvitaan, täytyy alkaa valmistella ajoissa siten, että tilat saataisiin alueelle, eivätkä koulumatkat pitenisi kohtuuttomasti.

Tiina Elo käsittelee puheessaan Tapiolan koulujen tilannetta tarkemmin, mutta täytyy todeta, että tilanne on  alueella kinkkisin. Päätösesitys kuitenkin sisältää lopulta ratkaisuja mm. Jousenkaaren koulun uudelleen rakentamisen ja siirtokelpoisten koulutilojen rakentamisen Aarnivalkealle. Vuokratilan määrä alueella niin lukioille kuin alakouluille on suuri ja esityksissä se tarkoittaa virkamiesten mukaan ylimääräisen kapasiteetin syntymistä alueelle ihan muutamissa vuosissa. Sinänsä väljemmät tilat eivät ole lautakunnalle ongelma, mutta kun maksettavat tilavuokrat vaikuttavat suoraan opetukseen käytettävään budjettiin, on tärkeää, ettei sitouduta liian pitkiin vuokrasopimuksiin. Myöskään varalla olevien hätäväistötilojen naulaamista Otaniemeen lautakunta ei halunnut nielaista ilman selvityksiä, sillä korjaustarpeiset koulut sijoittuvat ympäri Espoota ja kulku Otaniemeen ei ole helpointa.

Matinkylän lukion osalta teen uuden, lautakunnan esitystä paremmin vastaavan esityksen, jossa ensisijaisesti rakennetaan jo pitkään odotettu koulu Tynnyripuiston tontille ja vasta toissijaisesti hyödynnetään mahdollista Saas-mallia alueella . Koululla on kiire, joten rakentaminen pitäisi saada pikaisesti liikkeelle, ei ole aikaa kauaa odotella sopivien kumppaneiden löytymistä uuteen suunnitteluun.

Vielä viimeisenä toivon, että valtuutetut muistavat, että koulutilojen lisäksi meillä on yhä pula myös riittävistä, kunnossa olevista päiväkodeista. Pidetään tämä mielessä myös neuvotteluvaiheessa syksyllä.

Pääkaupunkiseudun yhteiskokous, puheenvuoro yhteiskokouksessa

Arvoisat puheenjohtajat, hyvät valtuutetut,

Espoon Vihreät pitää maakunta- ja soteuudistusta esitetyssä muodossa Uudellemaalle ja kasvukaupungeille haitallisena. Uudistus kaksinkertaistaisi Espoon suhteellisen velkaantumisen.

Uudistuksen myötä kaupungin verotulot pienenevät, mutta investointitarpeet pysyvät. Espoo kasvaa vuosittain noin 5000 asukkaalla, joille tarvitaan palveluja, kouluja, katuja ja päiväkoteja. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää panostuksia raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. On ilmeinen riski, että investointien rahoittamiseksi joudutaan sote-uudistuksen jälkeen leikkaamaan palveluista, kuten opetuksesta.

Rahoitusmekanismeihin ehdotetut muutokset vaikeuttavat entisestään kaupunkien tilannetta. Valtionosuuksien jaossa on huomioitava paremmin kasvukuntien tarpeet ja luovuttava ehdotetusta kiinteistöverotulojen puolikkaan laskemisesta mukaan verotuloihin perustuvaan valtionosuustasaukseen.

Mallin säästötavoite olisi Uudellamaalla 300 miljoonaa ensimmäisenä vuonna. Se toisi alueen sote-palveluihin leikkauspaineet heti alusta lähtien. Tällaisen summan säästäminen on mahdotonta.

Uuden organisaation käynnistäminen esitetyllä aikataululla on riski, jota ei tule ottaa.

Pääkaupunkiseudun yhteisvaltuusto sote- ja maakuntauudistuksesta, puheenvuoro Espoon omassa kokouksessa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Sote-uudistuksen tarve Suomessa on ilmeinen ja uudistuksen tavoitteista on ollut suurelta osin yhteinen ymmärrys. Pääkaupunkiseudun valtuutetut eivät ole oppositiopolitiikan nimissä tänään koolla kertomassa huolestaan uudistuksen riskien suhteen.

Uudistus on taloudellisesti kriittinen Espoolle ja muille kasvaville kaupungeille, joiden tulisi pystyä toimimaan maamme kehityksen moottoreina ja myös aikataulultaan erittäin riskialtis, tästä olemme kaikki yhtä mieltä. Siksi on erittäin valitettavaa, että Espoossa hallituspuolueissa koettiin hallituksessa olon paine ja vastuu siten, että lähdettiin vesittämään pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien ja virkamiesten yhdessä valmistelemaa kantaa, joka on linjassa Espoon aiemmin antamien lausuntojen kanssa.

Siksi esitän, että palaamme kaupunkien yhteiseen esitykseen, joka on jaettu teille.

Lausunto on kuntien hioma kompromissi, eikä varmaan kenestäkään täydellinen, pahimmat intohimotkaan eivät siinä toisaalta loista. Yhteinen kannanotto on tärkeä ja painava viesti maan hallituksen suuntaan. Uudistus on esitetyssä muodossa kestämätön pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukaupunkien näkökulmasta.

Seuraan valmistelua myös maakuntahallituksen vinkkelistä ja huolenaiheita on useita. Vastaukseksi ei riitä, että myönnetään, että nyt joudutaan tekemään heikkoa jälkeä, kun parempaan ei pystytä tai ehditä, ja luvataan korjata sitten perästä päin. Sellainen toiminta on turhaa riskinottoa poliittisen paineen alla.

Nyt on korjattava virheet ja vaiheistettava uudistus entistä vahvemmin, niin, että maakunnilla on tässä itsellään päätösvaltaa. Uudistus säilyy hallittavana ja palveluiden toimivuus on tulee varmasti turvattua kaikissa vaiheissa. Halukkaat ja pienemmät, lue myös riskittömämmät, maakunnat voisivat edetä edellä.

1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla uudistus tarkoittaisi Suomen suurimman fuusion toteuttamista. Henkilökuntaa maakunnassa tulisi olemaan 55 000 ja yhdistettäviä tietojärjestelmiäkin on kerrottu löytyneen ennakoidun noin 1400 sijaan 2400. Aikaa siis tarvitaan.

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa kaiken on toimittava joka hetki, alusta alkaen.

Myös demokratian toimivuutta kannattaa arvostaa.
Vaalien peruminen ja kamalan kiireen höllääminen varmasti vähentäisivät vastustustakin koko uudistusta kohtaan.

Valtuustopuhe Pitkäjärven tilasta

Kiitos valmistelijoille varsin kattavasta vastauksesta Pitkäjärven tilasta.

Pitkäjärvi on runsasravinteinen rehevä järvi, jonka ekologinen tila on välttävä.Lyhyetkin kerrostuneisuudet aiheuttavat happitilanteen heikkenemisen alusvedessä, happitilanne ei näytä pysyvän tyydyttävällä tasolla ilman hapetusta.

Järven tilaa seurataan Espoon ympäristökeskuksen toimesta. Tieto ei kuitenkaan ole auttanut järven tilan parantamisessa, vaan se on saatu suurin piirtein pysymään samana, mutta toivottua parannusta ei ole saatu aikaan. Järven hapettamista tulee jatkaa, samoin hoitokalastusta yhdessä asukkaiden kanssa. Mutta kaikkein tärkeintä on saada ulkoinen kuormitus vähenemään. Viemäriverkosto olisi tarpeen, mutta viime valtuuston kokouksessa päätetyssä aikataulussa se on suunniteltu vasta vuodelle 2026.

Osa järven valuma-alueesta on Vantaan ja Kauniaisten puolella ja yhteistyötä heidän suuntaan tulee tiivistää. Valuma-alue ei useinkaan vastaa kaava-aluetta ja muutokset saattavat siis näkyä kaava-alueen ulkopuolella.

Suuri haaste Pitkäjärven kunnolle on alueen viljely. Jatkossa tarvitaan tässäkin tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa niin viljelymenetelmien muuttamiseksi kuin riittävien suojavyöhykkeiden rakentamiseksi niin kaupungin omille kuin yksityistenkin pelloille.

Vesienhoidon tavoitteiden toteutuminen edellyttää vesistötietoisuuden lisäämistä. Espoo voisi profiloitua tässä. Meillä on paljon hienoja vesistöjä. Vesienhoitosuunnitelmassa on nostettu esiin vesienhoitohankkeet, rahoitusta olisi saatavilla, mutta hankkeiden käynnistyminen edellyttää neuvontaa virkamiestahoilta. Espoo voisi edistää myös niin sanottuja vesikiertotalouden mahdollisuuksia eli keinoja, joilla vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää vähennetään ja lisätään maatalouden ravinne-ja energiaomavaraisuutta.

Pitkäjärvi ei valitettavasti ole ainoa Espoon huonokuntoisista järvistä mm. Matalajärvi on hyvin haavoittuva ja teiden suolaus vaikuttaa sen kuntoon, Loojärven ekologinen tila on todettu huonoksi, fosforipitoisuudeltaan järvi on luokiteltu erittäin reheväksi, Lippajärven rehevyystilanteessa ei myöskään ole havaittavissa paranemista.

On hienoa, että saimme viime budjettineuvotteluissa uuden limnologin vakanssin, sillä tärkeää työtä riittää. Pelkkä suunnittelu ei kuitenkaan riitä, vaan meidän on varattava riittävä rahoitus toimenpiteiden toteuttamiseen ja tietoisuuden- ja koulutuksen lisäämiseen.

Jätän asiaan liittyen vielä toivomuksen:

Valtuusto toivoo, että Pitkäjärven rannan peltojen riittävien suojavyöhykkeiden syntymistä edistetään mahdollisimman nopeasti.

Espoon Vihreät: Maakunta- ja soteuudistus vaarantaa kaupunkien kestävän kasvun

Espoon vihreät pitää maakunta- ja soteuudistusta esitetyssä muodossa Uudellemaalle ja kasvukaupungeille haitallisena. Uudistus kaksinkertaistaisi Suomen jo nyt velkaisimman kunnan, Espoon suhteellisen velkaantuneisuuden.

– Nyt on viime hetket myöntää, että uudistusta tulee joko merkittävästi korjata tai se on hylättävä. Nykyiset suunnitelmat ajaisivat erityisesti Espoon kaltaiset nopeasti kasvavat kaupungit vakaviin vaikeuksiin, toteaa Espoon valtuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi.

– Vapaavuoren (kok.) nyt julki tullut esitys pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta oli Espoolle ja Vantaalle ikävä yllätys. Emme näe Vapaavuoren esittämän mallin helpottavan Uudenmaan tilannetta, vaan ainoastaan haittaavan pääkaupunkiseudun kaupunkien mahdollisuuksia vaikuttaa sote-uudistukseen, painottaa Kasvi.

Uudistus esitetyssä muodossaan vaarantaisi kasvavien kaupunkien investointikyvyn. Kun otetaan huomioon koko kaupunkikonsernin lainakanta, Espoo on jo nyt Suomen velkaisin kunta. Sote-uudistuksen myötä Espoon suhteellinen velkaantuneisuus tuplaantuisi.

– Uudistuksen myötä kaupungin verotulot pienenevät, mutta investointitarpeet eivät vähene. Espoo kasvaa vuosittain noin 5000 asukkaalla, joille tarvitaan esimerkiksi kouluja, katuja ja päiväkoteja. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää panostuksia raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. On ilmeinen riski, että investointien rahoittamiseksi joudutaan sote-uudistuksen jälkeen leikkaamaan palveluista kuten opetuksesta, varoittaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.

Uudistus toisi Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluihin kovat leikkaukset heti alusta lähtien.

– Sote-palveluiden säästöpaine Uudellamaalla on arvioitu pelkästään maakuntien ensimmäisenä toimintavuotena noin 300 miljoonaksi euroksi, josta Espoon osuus olisi noin 50 miljoonaa. Tällaisen summan säästäminen jo nyt hyvin tehokkaasta palvelutuotannosta on mahdoton tehtävä ja tekisi siirtymävaiheesta erittäin vaikean, painottaa kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo.

1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla uudistus tarkoittaisi myös Suomen kautta aikain suurinta fuusiota. Uudenmaan maakunnasta tulisi peräti 60 000 henkilön organisaatio.

– Siirtymän toteuttaminen ja uuden organisaation rakentaminen esitetyllä aikataululla on suuri riski ja mittakaavaltaan aivan erilainen toimenpide kuin muun Suomen paljon pienemmissä, pienimmillään Leppävaaran kokoisissa maakunnissa. Pelkästään Espoossa uudistus koskee suoraan 5000 työntekijää, jatkaa Elo.

-Vaikka paine saada uudistus vuosikymmenien yritysten jälkeen aikaan on kova, ei päätöksiä pitäisi tehdä jääräpäisesti, riskit sivuuttaen ja näin tiukalla aikataululla. Kertarysäyksen sijaan kannattaisi edetä vaiheittain aloittaen sieltä, missä tarve sote-palveluiden uudistamiselle ja leveämmille maakunnan hartioille on suurin, päättää Hopsu.

 

Kannanotto 6.4.2018