Linjapuhe puoluekokouksessa 2017

Hyvä puoluekokousväki,

 

Olen saanut johtaa puoluevaltuuskuntaa viimeiset kaksi vuotta. Tehtäväksiantona mm. tehdä kuntavaalivoitto ja senhän me yhdessä teimme. Kiitos Katjalle ja Jarnolle hyvästä yhteistyöstä puheenjohtajistossa, loistavalle valtuuskunnan jäsenistölle sitoutuneesta ja keskustelevasta työskentelystä ja Lasselle ja Rustolle kaikesta valmistelusta. Intohimolla ja asiantuntevuudella on tämän puolueen linjoja tehty.

 

Työ ei liene koskaan valmista tai täydellistä, varsinkaan jos mielii sitä vielä jatkamaan ja kehittämään. Onnistuimme tällä kaudella lisäämään asiantuntijavuoropuhelua, pystyimme tarttumaan ajankohtaisiin aiheisiin ja etsimme käytäntöä valtuuskunnan jäsenten päästä mukaan jo linjapapereiden valmisteluvaiheessa.

 

OHJELMATYÖLLÄ ON TÄRKEÄ MERKITYS ELIVOIMAISESSA JA KASVAVASSA UUDISTUSPUOLUEESSA . Uusi poliittinen ohjelma tulee olemaan tärkeä osa valtuuskunnankin  työsarkaa. Sen lisäksi seuraavan valtuuskunnan tulee selvästi ottaa työstääkseen useampi muukin ohjelma. Näistä tarpeista valtuuskunta koostikin testamenttinsa.

Itse nostaisin kaksi aihealuetta:

Euroopan tilanne on muuttunut radikaalisti sitten edellisen Eurooppa-ohjelman, tarvitsemme uudet linjaukset.

Paljon puhuttavat myös Vihreät linjat maatalouden, työllisyyden, suurteollisuuden ja elinkeinopolitiikan kokonaisuuden ympärillä. Tästä tematiikasta ohjelmatyö voi tuottaa hedelmällisiä avauksia päätöksentekoon.

Toiveeni on, että käymme puolueena aktiivista keskustelua, reipastakin, mutta linjanvedossa kuljemme suuret, vihreitä yhdistävät asiat edellä.

Ohjelmatyöhön tarvitaan osaavia ja sitoutuneita työryhmiä ja niille aktiivisia, jaksavia puheenjohtajia, hakekaa ihmeessä mukaan! Laaja konsultaatio, tiivis yhteistyö eduskuntaryhmän kanssa, hyvä viestintä jäsenistölle sekä riittävä henkilöresurssi puoluetoimistolta tai eduskuntaryhmän poliittisilta sihteereiltä prosessia tukemaan ovat tarpeellisia ohjelmien valmistelussa. Näitä kaikkia elementtejä tulee vahvistaa.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä puoluekokousväki

Meillä on tänään syytä juhlaan. Olen ollut puolueessa jo 2000-luvun alusta lähtien ja ikinä ei ole mennyt näin hyvin. Jäsenmäärämme on ennätyslukemissa, olemme äänestettävin puolue maassa ja takana on loistava yhdessä tehty ja koettu kuntavaalitulos YMPÄRI SUOMEA.

 

Samaan aikaan maailman ja Euroopan poliittinen tilanne on käynyt arvaamattomaksi ja huolestuttavammaksi. Kotimaan puoluekenttäkin elää ja äärioikeisto muodostuu siinä entistä näkyvämmäksi. JOTTA LUOTTAMUS DEMOKRATIAN TOIMIVUUTEEN SÄILYY poliittiselta johdolta vaaditaan johtajuutta, suoraselkäisyyttä ja vahvaa arvopohjaa. Näitä ei voi korvata taitavillakaan manoovereillä tai räväköillä lausunnoilla. Huoli maamme tulevaisuudesta ja päätöksentekokyvyn säilymisestä on suuri.

 

Jo useampi eduskunta on koittanut viedä läpi kunta-, maakunta- sote- tai vastaavia rakenteellisia uudistuksia, mutta epäonnistunut niissä. Tarve toteuttamiskelpoiselle uudistukselle, joka ei maksaisi maltaita, jossa asukkaille tarjottavien palvelujen laatu paranisi joka toisi synergiaetuja ja vahvempia hartioita pienille kunnille on selvä.

 

On surullista, että parlamentaarinen valmistelu on tässä Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa jo lähtövaiheessa kuopattu. Tämä olisi mahdollistanut paremman sitoutumisen prosessin jatkoon yli vaalikausien. Nykyisellään hallituksen uudistus näyttäytyy kuntapäättäjälle liian monesta kohtaa heikolta ja aikataulultaan mahdottomalta.

 

Toteutuessaan sote- ja maakuntauudistus tulee kuitenkin  olemaan seuraavan kahden vuoden ajan lähes kaikkeen kotimaiseen päätöksentekoon laajimmin vaikuttava tekijä.

 

Hyvä puoluekokousväki,

 

Näen, että valtuuskunnan työn tärkeä rooli on tuottaa linjoja ja keskustelua vihreiden päättäjien tueksi niin eduskuntaan kuin kuntiin. Verkostoituminen ja mukaanotto on tärkeää, sillä meillä on useissa kunnissa uusia valtuutettuja ja myös monia yhden valtuutetun ryhmiä. Uuden puoluejohdon tuleekin huolehtia myös järjestökentän jaksamisesta ja vahvistumisesta kautta Suomen. 

Haluan olla jatkossakin rakentamassa puoluetta, joka puolustaa linjakkaasti koulutusta ja kestävää kehitystä sekä esittää ennakkoluulottomasti ratkaisuja työllisyyskysymyksiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Näillä peruslinjoilla on hyvä jatkaa. Lisään listaan vielä vihreille aina tärkeän globaalin ulottuvuuden samoissa asioissa. Maailman humanitaarisen avun tarve on suurempi kuin koskaan, lähes 60 miljoonaa ihmistä on ollut pakotettu jättämään kotinsa. Konfliktien jälkeisissä hauraissa tilanteissa elävät ihmiset tarvitsevat koulutusta, työtä, uusia mahdollisuuksia ja etenkin rauhaa, jotta kehitys olisi mahdollista. Naiset, lapset, nuoret, vammaiset, vähemmistöt, haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät tarvitsevat pitkäjänteistä tukea, jotta saadaan aikaa pysyvää muutosta. Ihmisoikeusloukkaukset huutavat kansainvälisen yhteisön puuttumista.

Tänä aikana vaaditaan konkreettisia tekoja. Vihreät on niihin valmis.

Olen valmis jatkamaan työtä puolueemme ja vihreiden tavoitteiden eteen.

Peruspalveluita vahvistettava ja tiedolla johtamista kehitettävä Espoossa

Lasten mielenterveyspalveluiden kysyntä ja tarve ovat huolestuttavissa määrin kasvaneet Espoossa viimeisen vuoden aikana. Myös lasten huostaanotoissa on näkynyt hälyttävää kasvua. Espoon vuoden 2018 budjettisuunnittelussa tulisi pyrkiä peruspalveluiden vahvistamiseen. Ongelmia on sekä ehkäistävä että niihin on pystyttävä puuttumaan ajoissa.

Espoossa nyt oleva koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajavaje on muun muassa saatava korjattua, kouluavustajien määrä turvattua sekä päihde- ja mielenterveyden ongelmista kärsivien vanhempien saatava riittävästi ja ajoissa apua. Ongelmat peruspalveluiden saatavuudessa heijastuvat herkästi kalliimpiin erityispalveluihin.

Myös tiedolla johtamista tulisi kehittää. Luottamushenkilöiden on saatava nykyistä helpommin, nopeammin ja monipuolisemmin tilastotietoa eri palveluiden tilanteesta, jotta palveluiden resursointiin pystytään vaikuttamaan. Seurantatiedon kerääminen on ylipäätänsä äärimmäisen tärkeää.

Nyt olisi toivottavaa, että esimerkiksi THL selvittäisi syitä palveluntarpeen kasvun taustalla, jotta käytettävissä olisi tutkittua tietoa siitä, mistä kaikesta ongelmien pahenemisessa on kyse. Tätä tietoa tulisi käyttää sekä virkamiesvalmistelun että poliittisen päätöksenteon taustalla.

Työllisyyden hoitoon ja lapsiperheköyhyyden torjumiseen tulisi joka tapauksessa kiinnittää erityistä huomiota, koska on selvää, että näillä asioilla on kauaskantoisia seurauksia perheiden hyvinvointiin.

Pinja Nieminen, väistyvä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu (vihr)
Inka Hopsu, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Julkaistu Länsiväylässä Kesäkuu/2017

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Espoossa

Valtuustopuhe 22.5.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen dokumentti, jonka avulla on tarkoitus ohjata ja seurata lasten ja nuorten hyvinvointiin suunnattujen palveluiden toteuttamista, yksi tärkeimmistä dokumenteistamme siis.

Painopisteinä vuosina 2015-2016 olivat:

–        Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan,

–        Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin

–        Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan,

–        Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa,

–        Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön,

–        Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan

–        Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön.

Arviota painopisteiden toteutumisesta:

Nuorten (13-22 v.) päihde- ja mielenterveyspalvelujen hoitoketjujen järjestämiseksi saumattomaksi on tehty paljon töitä, se on hyvä. Huolestunut olen siitä, että Nupolin jonotusajat eivät ole nyt valtuutettujen tiedossa!! Olemme päättäneet palvelua parantaa, mutta aivan oleellinen osa mielenterveyspalveluita on se, kuinka nopeasti palvelun piiriin pääsee. Usein siinä vaiheessa, kun nuori hakee tukea, ollaan jo kärsitty pitkään ja apua haetaan liian usein myöhään kuin ajoissa. Hoitoon pääsyn nopeus on siis kriittistä.

Tähän liittyen onkin hienoa, että arvioinnissa todetaan, että jatkossa hyvinvointiraportointia kehitetään entisestään. Tavoitteena on oikea-aikainen ja paremmin hyödynnettävissä oleva tieto lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Lasten ja nuorten osallisuus ja oma kokemus palveluiden tarpeen määrittelyssä on äärimmäisen tärkeää. Uuden Varhaiskasvatussuunnitelman ja Opetussuunnitelman keskeisinä tavoitteina on myös lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. Toivon, että jatkossakin panostamme tähän vahvasti.

Arviointikertomusta käsitellessä nousi esiin segregaatiokehitys Espoossa. Hyvinvointisuunnitelma on yksi työkalu tämän kehityksen torjunnassa. Myös monikulttuurisuusohjelmassa on asetettu lapsiperheisiin ja nuoriin liittyviä toimenpidetavoitteita, jotka tämän raportin perusteella ovat toteutuneet, vieraskielisten lasten ja perheiden huomioimista kehitetään kaikissa lasten ja perheiden palveluissa. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeiden huomiointiin kannattaa panostaa jatkossakin.

Lopuksi vielä kiitoksia monialaisen yhteistyön vahvistamisesta. Tätä on ollut hienoa seurata sivistystoimen näkökulmasta. Hyvää suunnitelmaa pitää johtaa hyvin toteen Toivottavasti nämä nyt saavutetut hyvät rakenteet ja käytänteet säilyvät muutoksessa. Jatkossa on pyritävä siihen, että kaikissa lasten ja perheiden palveluissa asiakkaille tehdään yhteinen palvelutarpeen arviointi ja suunnitelma toteuttajatahoista riippumatta.

 

Sote-uudistuksesta jälleen

Puhe valtuustossa 20.3.2017 Käsiteltäessä Espoon lausuntoa lakiluonnokseen valinnanvapaudesta

Olemme antamassa lausuntoa sosiaali- terveydenhoitouudistuksen valinnanvapausosasta. Tämän lisäksi kantaa kysytään kunnilta erikseen ainakin rahoituksesta ja ns. kasvupalvelujen järjestämisestä. On erittäin tärkeää, että nykyisten palvelun järjestäjien eli kuntien ja muiden asiantuntijoiden kantaa kysytään ja kannanotot huomioidaan päätöksenteossa.
Vihreät ovat varsin tyytyväisiä nyt käsitteillä olevaan Espoon lausuntoon.

Lausunnossa pyydetään arviota hyvin oleellisiin kysymyksiin, kuten ehkä tärkeimpänä:
Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?

Espoo vastaa: ei pääosin
Esitetty valinnanvapausmalli tai pelkkä saatavuuden paraneminen ei itsessään tasoita väestön terveys- ja hyvinvointieroja. Vaikutukset voivat olla jopa negatiivisia, jos hyvinvointityön kannustimia ei saada toteutettua kunnolla tai markkinat eivät toimi tehokkaasti kaikkialla maassa tai jos päätettävät mekanismit kannustaisivat markkinoita liikaan valikointiin, ja jos markkinoilla olevia palveluja ei onnistuta integroimaan hyvin maakunnan vastuulle jääviin palveluihin.

Nykyistä parempi palveluiden integraatio on tärkeää erityisesti niiden väestöryhmien kohdalla, joiden terveyden ja hyvinvoinnin kehitys on jäänyt valtaväestön kehityksestä jälkeen.

Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat eriytymässä useaksi järjestelmäksi. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat erillään rahoituksen, johtamisen ja potilasohjauksen näkökulmasta. Erityistä huolta on terveydenhuollon ja avoterveydenhuollon välillä sekä kouluterveydenhuollon ja suoran valinnan palvelujen välillä erityisesti, jos neuvolapalvelut siirrettäisiin valinnanvapauden piiriin.

Linkittyminen myös koulun muuhun arkeen tulee varmistaa, jos palvelut ovat eri johdon alla, osa maakunnalla, osa yksityisellä ja sivistystoimen palvelut yhä kunnalla.
Niin ikään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laajempi yhteiskunnallinen vastuu jakautuu mallissa maakunnille, kunnille ja palvelutuottajille. Tämän toimivaksi saanti vaatii hyvää harkintaa, etukäteisvalmistelua ja paljon jumppaa.

Asiakkaan omien vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen eli valinnanvapaus sinällään on kannatettava ajatus.
Mutta entä, jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko uudistuksessa asiakkaan mahdollisuus saada tarpeenmukaisella tavalla yhteensovitettuja palveluita?

Espoo vastaa ettei.

Kriittinen kohta on potilaan tai asiakkaan hoidontarpeen arviointi ja sen perusteella tehtävä palvelusuunnitelma, jonka perusteella maakunnan liikelaitos ohjaa palveluihin ja päättää henkilökohtaisesta budjetista tai asiakassetelistä. Tämän aivan oleellisen prosessin kehittäminen on tekemättä.
Arvioitujen 3 miljardin säästöjen toteutumista pidämme epätodennäköisenä, arviota on vaikea esittääkään, kun niin monta tärkeää kohtaa uudistuksessa on ratkaisematta. Mitä kustantaa tietohalinnon yhdenmukaistaminen, entä palkkatason harmonisointi? Oleellista säästöpotentiaalillekin on, että muutosvaihe etenisi rauhallisesti ja suurilta korjausliikkeen tarpeilta vältyttäisiin.

Demokratian nykyistä parempaa toteutumista lakiesitys ei tue. Valtion valta vahvistuu huomattavasti eli maakunnan päättäjienkin päätösvalta jää hyvin pieneksi. Päätökset myös siirtyvät kauemmaksi asukkaasta.

Miten käy kehityksen ja palveluinnovaatioiden? Eri maakunnissa on tämän suhteen hyvin erilaiset näkymät. Uudestamaasta on tulossa muihin maakuntiin verrattuna melkoinen jättiläinen, 1,6 miljoonaa asukasta, 60 000 henkilön henkilösö ja 6 miljardin kulut. Pelkkä organisaatiouudistuksen läpivienti saattaa olla niin raskas prosessi, että kehittämistyökin kärsii tästä varmasti.

Väestön luottamus nykyisiin kunnallisiin ja sairaanhoitopiirien hoitamiin palveluihin Uudellamaalla ja Espoossa on vahvaa. Hoitoon pääsy ja asiakastyytyväisyys ovat korkealla tasolla. Palvelujen siirtyminen markkinaehtoisiksi ja merkittävissä määrin yksityisten tuottajien hoitamaksi on asiakasnäkökulmasta suuri muutos. Muutosta voisi porrastaa niin, että tuottajina voisivat ainakin alkuun toimia myös kunnat esimerkiksi yhtiömuotoisten sote-keskusten tai tuottajapoolien kautta.

Kokonaisuudessaan lakiesitystä tulee kehittää siten, että muutos olisi toteuttavissa hallitusti ja asteittain joko maakunta kerrallaan tai toiminnoittain perustuslain sallimissa puitteissa. Jos muutoksia päädytään toteuttamaan, on työlle varattava riittävästi, siis huomattavasti nykyistä aikataulua enemmän aikaa.

Turvallisuusohjelma

Turvallisuus on laajasti meidän jokaisen hyvinvointiin vaikuttava taustatekijä. Sen vaikuttimia on paljon maailman poliittisesta ja taloustilanteesta aina yksilön käyttäytymismalleihin asti. Ohjelmaa lukiessa jäin pohtimaan, että turvallisuustyön täytyy olla erittäin poikkihallinnollista, kuten se onkin, mutta myös hyvin pitkäjänteistä. Kahden vuoden ohjelmasykliä perustelee nopeasti muuttuva ympäristö, mutta tärkeää on huomioida myös pitkäjänteisemmin tehtävien päätösten vaikutuksia.

Hallitusohjelman tavoite on, että Suomi on maailman turvallisin maa. Espoo on mittareiden perusteella kaupunkien parhaimmistoa. Asumme siis varmasti yhdessä maailman turvallisimmassa kolkassa ja saamme olla siitä tyytyväisiä. Turvallisuus on kiistämättä yksi Suomen ja Espoon vetovoimatekijä.

Ohjelmassa mainittavia tulevia turvallisuustyönhaasteita ovat eriarvoisuuden lisääntyminen, suhteellisen köyhyyden ja tuloerojen kasvu, hyvinvoinnin ja terveyden polarisaatio (osa voi entistä huonommin), juurettomuus sekä kasvavat sosiaaliset ongelmat.

Turvallisuussuunnittelun ja turvallisuuden parantamisen kannalta syrjäytymisen ehkäisy ja tasa-arvoinen elinolosuhteiden parantaminen on erittäin tärkeää.

Espoon keskus on saanut viime viikkoina kurjaa, mutta valitettavan tarpeellista julkisuutta osakseen. On tärkeää, etteivät Espoon eri asuinalueet eriydy turvallisuusnäkökulmasta.

Meidän päättäjien on huolehdittava tästä niin asuntopolitiikassa kuin riittävällä tuella kasaantuneiden sosiaalisten ongelmien hoitoon. Esim. työttömyys, päihdeongelmat, lähisuhdeväkivalta, köyhyys jne keskittyessään saattavat synnyttää syrjäytymisen ja eriarvoisuuden jopa ylisukupolvisen kierteen.

Meillä on koulupuolella hyviä esimerkkejä, miten riittävällä lisätuella säilytetään koulun ilmapiiri ja samalla oppimistulokset hyvänä. Tätä rohkeutta tarttua mahdollisiin ongelmiin jo ennalta tarvitaan aimo annos lisää. Tasa-arvorahoitusta, positiivista diskriminaatiota tarvitaan siis jatkossakin.

Turvallisuus laaja-alaisena käsitteenä tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta. Henkiseen turvallisuuteen vaikuttaa mm. yksinäisyyden kokemus. Tarvitaan riittävä sosiaalinen verkosto. Espoossa kasvaa niin maahanmuuttajaväestön kuin yksin elävän vanhusväestön määrä. Haasteet ovat osin erilaisia näillä ryhmillä, mutta uudenlaisessa arjessa pärjääminen ja riittävät kohtaamiset toisten ihmisten kanssa ovat yhteisiä. Julkisuudessa on hienoja esimerkkejä, kuinka turvapaikanhakijoista on tullut vanhusten tukihenkilöitä. Tämä on yksi mainio malli, mutta kyllä meiltä kiireisiltä espoolaisilta pitäisi myös löytyä aikaa oman kylämme ihmisten kanssa jutteluun, naapuriapuun ja oman kylän elävöittämiseen tapahtumin. Tätä vapaaehtoistyötä ja verkostoitumista tulisi kaupungin aktiivisesti tukea. Kaupunki voi esimerkiksi tarjota tiloja kohtaamisille, esimerkiksi lähikirjastoilla on suuri merkitys asukkaiden yhteisinä olohuoneina. Vaapaaehtoistyön koordinaatioon kannattaa myös satsata.

Vielä muutama sana siitä, kuinka tärkeää olisi saada kaikki espoolaiset pysymään joukossa mukana. Oppimistulokset ja syrjäytymistilastot ovat viime aikoina osoittaneet, että kaikilla pojilla ei mene hyvin. Ero tyttöihin on merkittävä. Syrjäytymisen laaja-alainen tarkastelu sukupuolinäkökulmasta on vielä melko uutta, mutta erittäin tarpeellista.

 

Valtuustopuhe 27.2.2017

 

 

Espoon 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto

2016 vuoden tilinpäätöksen ennakkotieto kertoo, että Espoon tulos on ollut jälleen ennakoitua parempi. Syyksi löydetään poikkeuseriä, kuten muutamana vuonna aiemminkin.

Iloinen uutinen on myös se, että työttömyysasteen kasvu on taittunut. Tammi-joulukuun 2016 työttömyysaste oli keskimäärin 10,5 %, hieman alhaisempi kuin edeltävänä vuonna.

Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 24,7 %, eli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. Tämä luku on yhä huolestuttava ja vaatii sekä Espoossa että koko Suomessa uusia toimia.

 

Kaupungin suuret haasteet koskevat kasvavaa asukasmäärää, sen vaatimia uusia toimitiloja, ennen kaikkea päiväkoteja ja kouluja. Samaan aikaan vanhojen tilojen korjaustahti ei millään riitä ja osa tiloista suoraan sanottuna hajoaa käsiin. Käyttötalouden ylijäämä ei millään riitä kattamaan investointeihin tarvittavaa lisärahoitusta. Kaupungin lainakanta kasvoi edelleen 210 miljoonalla eurolla. Investoinneista noin 25% toteutetaan lainarahalla. Kaupunkikonsernin laina kasvaa lujaa vauhdilla. Investointitahtia pitäisi kuitenkin saada kiristettyä vielä entisestään.

Kun valtuusto päätti 280 miljoonan euron vuotuisesta investointikatosta, edellytimme konkreettista suunnitelmaa siitä, miten koulujen sisäilmaongelmat ja tilatarpeet ratkaistaan. Talousarvioneuvotteluissa päätettiin uusien rahoitusratkaisujen edistämisestä koulukorjausten vauhdittamiseksi.
Esitimme myös tuloksetta rahojen siirtoa tieinvestoinneista koulukorjauksiin. Saimme kuitenkin lisää suunnittelurahaa korjaustahdin nopeuttamiseksi. Toivottavasti tämä nopeuttaisi myös tilainvestointien etenemistä.

Vaatimuksestamme kaupunginhallitukselle raportoidaan tilaongelmien ratkaisujen etenemisestä maaliskuussa. Ellei silloin pystytä osoittamaan uskottavia uusia keinoja koulu- ja päiväkotikorjausten aikaistamiseksi tai korvaavien tilojen hankkimiseksi, on varauduttava investointikaton avaamiseen.

Espoolaisten on voitava luottaa siihen, että lapset saavat käydä terveellisissä ja turvallisissa kouluissa ja päiväkodeissa. Taloudellisestikin pidemmällä aikavälillä tarkastellen on aiempi korvaus kokonaistaloudellisesti edullisempaa.

Tarvitaan siis lisää korjausrahaa sekä resursseja sisäilmatutkimusten tekemiseen, riittävästi väistötiloja, uusia toimintamalleja korjausten nopeuttamiseen sekä avointa ja reaaliaikaista viestintää perheille ja henkilökunnalle.

Vielä yksi huomio, jonka haluan nostaa:
ICT kulut tuntuvat nousevan vuosi vuodelta. Näin on varmasti kasvavassa kaupungissa ja palvelujen kehittyessä loogistakin. Toisaalta toimialojen vinkkelistä katsottuna huoli nousee siitä, kuinka hankintoihin ja menoihin voidaan vaikuttaa. Menot ovat kerta toisensa jälkeen arvioitua suurempia. Toistan vihreiden toiveen, että taloudellisesti näin suuri ja samoin kuntalaisten elämään hyvin tai huonosti toimivina palveluina suuresti vaikuttava asia saataisiin paremmin myös luottamushenkilöpäätöksenteon hyppysiin.

 

Valtuustopuhe 27.2.2017

Koulut ja päiväkodit on laitettava kuntoon

Tapiolan puutarhakaupunki uudistuu metron myötä voimakkaasti ja uusia asuntoja rakennetaan vauhdilla. Samalla alueen kaksi alakoulua, Jousenkaari ja Aarnivalkea, ovat evakossa ja rakennukset ovat osoittautuneet arvioitua huonokuntoisemmiksi. Tilanne on lapsiperheiden kannalta kestämätön.

Vihreät esittivät jo viime vuonna, että Jousenkaaren koululle osoitetaan väistötilat Tapiolasta ja koulu laitetaan kerralla kuntoon osittaisen korjaamisen sijaan. Vaadimme myös purkuvaihtoehdon selvittämistä ja kokonaan uuden modernin koulurakennuksen rakentamista. Valitettavasti kaupunginhallituksen enemmistö kokoomuksen johdolla oli toista mieltä.

Myös Aarnivalkean koulun osalta kestävä ratkaisu on kokonaan uusi koulurakennus. Aarnivalkean koululle on ehdotettu väistötilaksi Pohjois-Tapiolan koulun tiloja lukion siirtyessä mahdollisesti Otaniemeen. Ennen väistöpäätöstä on varmistettava, että Pohjois-Tapiolan koulun tilat ovat terveelliset ja turvalliset.

Eivätkä ongelmat koske vain Tapiolaa: Viherlaakson ja Kirstin kouluille saatiin valtuustokauden alussa pitkän väännön jälkeen siirtokelpoiset väistötilat. Karhusuo ja Niipperi odottavat evakossa tyyppikouluratkaisuja, joiden toteutuksen aikataulua olemme joutuneet vahtimaan.

Kun valtuusto päätti 280 miljoonan euron vuotuisesta investointikatosta, edellytimme konkreettista suunnitelmaa siitä, miten koulujen sisäilmaongelmat ja tilatarpeet ratkaistaan. Talousarvioneuvotteluissa päätettiin uusien rahoitusratkaisujen edistämisestä koulukorjausten vauhdittamiseksi.

Esitimme tuloksetta rahojen siirtoa tieinvestoinneista koulukorjauksiin, mutta saimme kuitenkin lisää suunnittelurahaa korjaustahdin nopeuttamiseksi. Vaatimuksestamme kaupunginhallitukselle raportoidaan tilaongelmien ratkaisujen etenemisestä maaliskuussa. Ellei silloin pystytä osoittamaan uskottavia uusia keinoja koulu- ja päiväkotikorjausten aikaistamiseksi tai korvaavien tilojen hankkimiseksi, on varauduttava investointikaton avaamiseen.

Espoolaisten on voitava luottaa siihen, että lapset saavat käydä terveellisissä ja turvallisissa kouluissa ja päiväkodeissa.

(Julkaistu Länsiväylässä 25.2.2017 tähän saakka. Alkuperäiseen juttuun kuului vielä seuraava:)

Tämä vaatii lisää korjausrahaa sekä resursseja sisäilmatutkimusten tekemiseen, riittävästi väistötiloja, uusia toimintamalleja korjausten nopeuttamiseen sekä avointa ja reaaliaikaista viestintää perheille ja henkilökunnalle. Näiden puolesta vihreät ovat taistelleet kuluneella valtuustokaudella ja jatkamme töitä myös vaalien jälkeen

Tiina Elo
Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (vihr.)

Inka Hopsu
Valtuustoryhmän puheenjohtaja (vihr.)

 

 

Espoolaisten hyvin- ja pahoinvointi

Valtuustopuhe hyvinvointiraportista 23.1.2017

Hyvinvointiraportti on aina mielenkiintoista luettavaa ja sisältää arvokasta tietoa Espoon asukkaiden voinnista, sieltä on luettavissa haasteemme ja joitain ilon aiheitakin. Kiitos valmistelijoille.

Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuteen on pitkään vaikuttanut muuta maata koulutetumpi väestö ja nuorekas ikärakenne ja näiden myötä hyvä taloudellinen huoltosuhde. Espoolaiset nuoresta vanhaan ovat olleet muuta maata terveempiäkin.

Yli 75-vuotiaiden määrä kuitenkin yli kaksinkertaistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vanhuspalveluiden tarpeeseen vastaaminen on jo viime vuosina noussut haasteeksi ja tämä iso kokonaisuus tulee olemaan sote-uudistuksesta huolimatta vastakin myös kaupungin päättäjien pöydällä hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kuinka kannustamme ja tuemme pitämään yllä toimintakykyä, joka mahdollistaa laadukkaan elämän kotihoidossa pitkään?

Tämä on paljon meidän tämän päivän kiireisessä työelämässä elävien kontolla. Millaisia vanhuksia tulemme olemaan, miten jaksamme sitä ennen tukea omia vanhenevia sukulaisia? Esimerkiksi ylipaino ja stressi, jotka hyvinvointiraportissa nousevat huolenaiheina, lisäävät tulevaisuuden riskiä heikkoon terveydentilaan. Itsestään selviä asioita, jotka vaativat yhä enemmän huomiota ja toimia. Muun muassa liikunta- ja kulttuuripalveluiden, lähivirkistysalueiden ja hyvien kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien merkitys korostuu.

Kiireinen työelämä, lapsiperheiden kasvaneet taloudelliset haasteet vaikuttavat myös lasten ja nuorten kotona saamaan huomioon ja tukeen. Raportin mukaan 20 % 13-22 vuotiaiden (1990-2002 syntyneet) ikäryhmästä käytti vuosina 2012-2015 jotakin mielenterveyspalvelua, useat heistä useampaa kuin vain yhtä palvelumuotoa. Oikeanlaisen palveluun mahdollisimman nopeasti ohjautumisessa on kehitettävää. Raportin suositus on, että koulujen ja oppilaitosten oppilashuolto ottaisi entistä vahvemman roolin ensikontaktipisteenä ja varhaisen tuen antajana.

Meidän päättäjien pitäisi pitää tämä mielessä resursseista päättäessämme, jotta tässä esitettyyn haasteeseen voidaan vastata.

 

Yksi viime vuosien keskeisistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistä ohjaavista strategisista linjauksista on ollut palveluiden painopisteen tietoinen siirto ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Palvelut on pyritty tarjoamaan oikea-aikaisesti arjen ympäristöissä. Tätä on edistetty monin erilaisin toimenpitein, esimerkiksi lisäämällä ammattilaisille ja perheille suunnattua konsultaatiota, avovastaanottoja, jalkauttamalla terapiapalveluita päiväkoteihin ja kouluihin, ja vastaavasti perheohjausta päiväkoteihin, asukaspuistoihin ja neuvoloihin.

Linja on ollut selvästi oikea. Raportti kuitenkin toteaa, että Lastensuojelun tilastojen mukaan ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiselle on edelleen Espoossa selkeä tarve. Vuonna 2015 Espoossa tehtiin 6702 lastensuojeluilmoitusta. Ilmoitusten määrä kasvoi merkittävästi (+33, 3 %) vuodesta 2014. Kasvu oli selkeästi suurempaa kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa tai muissa kuusikkovertailukunnissa. Ilmoituksista osa koski samoja lapsia. Kun tarkastellaan ilmoituksen kohteena olleiden lasten määrää, nousu oli vuodesta 2014 oli hieman alle 20 %. Nämä ovat isoja lukuja, joita ei voi sivuuttaa. Hyvää on toki se, että puuttumisenkynnys on madaltunut.

Yksi tutkimuksissa todettu hyvä ennaltaehkäisykeino lasten ja nuorten syrjäytymiselle on ystävyyssuhteet ja harrastukset. Raportissakin esiin nostettu lapsiperheiden lisääntynyt vähävaraisuus jakaa lapsia ja nuoria eri kasteihin ja Espoon tulisikin strategiakirjauksien mukaan huolehtia, että jokaisella espoolaislapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti.

 

Yksi suurille kaupungeille ominainen kehitys on viime vuosina ollut nopeasti kasvava vieraskielisen väestön määrä. Oppimistulosten seurannasta ja vertailuista tiedämme, että Suomessa vieraskielisen väestön oppimistulokset ovat jopa toisen polven maahanmuuttajilla yhä heikompia kuin kantaväestöllä. Muissa Euroopan maissa onnistutaan paremmin uusien tulijoiden integraatiossa. Varhaiskasvatuksessa vuonna 2016 19,2% lapsista puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Tämä joukko on merkittävä osuus tulevaisuuden Espoon asukkaista. Hyvinvointiraportti nostaa aiheellisesti maahanmuuttajataustaisten tuen tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Tässä onnistumisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.

 

Vielä muutama sana työttömyydestä ja asunnottomuudesta.

Ajankohtaisena haasteena Espoossa on yhä korkealla tasolla oleva työttömyys. Työttömyysaste oli syyskuun 2016 lopulla 10,3%. Se on muuta maata alhaisempi ja kasvu näyttää onneksi pysähtyneen. Kyseessä on kuitenkin suuri joukko espoolaisia, profiililtaan erilaisia ihmisiä, niin akateemisesti koulutettuja pitkän uran tehneitä kuin vaikka kielitaidottomia nuoria, palveluja tulee jatkossa kohdentaa tarkasti ja huolehtia siitä, että tuki ja ohjaus on helposti löydettävissä. Työttömyys, erityisesti pitkittyneenä, vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin ja myös työttömän perheeseen ja lähiomaisiin. Tässä on haastetta mahdollisille pääkaupunkiseudun yhteisille kasvupalveluille.

Lopuksi, hyvinvointiraportti nostaa esiin surullisen tiedon siitä, että asunnottomien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut, mutta kokonaistasoa ei ole saatu laskettua. Mielestäni emme voi valtuustona vain hyväksyä tilanteen jatkumista. Raportissa esitetään onneksi keinovalikoima, jolla tilannetta aiotaan helpottaa. Sen soisi toimivan. Toivon myös kaupunginhallituksen seuraavan asiaa tiiviisti.

Sote-uudistuksen toteutuessakin Espoon vastuulle jää suuri osa tässä puheenvuorossa käsitellyistä palveluista, toivon, että niiden tärkeys ja rooli hyvinvoivan Espoon tulevaisuuden rakentamisessa tunnistetaan. Seuraavalla kaudella uusi ohjelmaryhmä voisi keskittyä tässä hyvinvointiraportissa nousseiden ongelmien ratkaisuun, uudistuksen jälkeen olisi lienee paikallaan perustaa lautakunta tätä työtä ohjaamaan.

Metrosta

Valtuustopuheeksi kirjoitettu 12.12.

Perjantaina saimme vihdoin tarkempaa aikataulua Länsimetron ensimmäisen vaiheen valmistumiselle ja liikennöinnin käynnistymiselle. Vihreiden ryhmä pitää tärkeänä, että metro otetaan käyttöön heti kun se on teknisesti mahdollista. Pidämme hyvään vaihtoehtoa, että liikennöinti aloitetaan huhtikuussa Tapiolaan ja kesäkuussa Matinkylään. Bussiliikenteen osalta liityntäliikenteeseen kannattaa siirtyä kerralla, joten muutaman kuukauden jatkaminen rinnan metroa ja busseja on mahdollinen ratkaisu. Tässä tilanteessa on syytä tehdä muutos ja metroon totuttautuminen asukkaille mahdollisimman helpoksi.

Liikenteen käynnistymisen ajankohdasta olisi ollut tärkeä viestiä jo perjantaina sen sijaan, että HSL jäi pohtimaan asiaa. Jatkossa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä Länsimetro Oy:n ja HSL:n kanssa ja selkeää omistajaohjausta kaupungilta, jotta viesti asukkaille on selkeä.

Tänään päätämme 1. vaiheen lainantakauksen kasvattamisesta. 40% nousu kustannuksiin on kestämätön ja osoittaa, että hankesuunnitelma on aikanaan tehty heppoisin tiedoin tarkoituksella tai tahattomasti. Nyt metro on kuitenkin tehtävä valmiiksi ja varmistettava että vastaavat virheet ävltetään 2. vaiheessa.

2. vaiheen osalta lähtökohta pitää olla, että hankesuunnitelma tehdään ja hyväksytetään päättäjillä varhaisessa vaiheessa realistisena. On järkevää tehdä riittävä määrä sisäänkäyntejä, säältä suojatut vaihtoterminaalit ja huolehtia esteettömyydestä. Ne eivät ole lisäkuluja, vaan ne on sisällytettävä hankkeeseen.

Toisen vaiheen osalta Länsimetron omaa organisaatiota on vahvistettava, jotta saadaan enemmän voimaa tilaajapuolelle urakkahankekokonaisuuden ohjaukseen ja kustannusvalvontaan. On myös syytä ottaa opiksi 1. vaiheen ongelmista ja toisaalta onnistuneista allianssihankkeista, kuten Tampereella.

Vuoden loppuun mennessä on määrä saada tulokset hankkeen viivästymiseen ja kustannusylityksiin johtaneista syistä. Alkuvuodesta on aika vetää niistä johtopäätökset myös hallituksen toiminnan osalta. Nyt uudelle toimitusjohtajalle tarvitaan edellytykset viedä hanke maaliin annetussa aikataulussa.

Vihreiden ryhmä on valmis hyväksymään kaupungin omavelkaisen takauksen määrän korottamisen esitettyyn 771 miljoonaan euroon. Edellytämme kuitenkin, että odottamattomien kulujen 22,7 miljoonan riskivarauksen realisoitumista pyritään kaikin keinoin välttämään. Edellytämme myös reaaliaikaista avointa viestintää kustannus- ja aikataulumuutoksista.

Valtuustopuhe vuoden 2017 talousarviosta ja -suunnitelmasta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kiitokset neuvottelukumppaneille ja neuvottelujen vetäjälle. Kiitokset myös virkamiehille nopeasta valmistelusta ehdotuksiimme ja kysymyksiimme.

Espoon Vihreät pitävät tiukkojen neuvottelujen tuloksena syntynyttä budjettisopua hyvänä. Saimme läpi tärkeimmät tavoitteemme eli turvattua opetuksen ja päivähoidon laadun, torpattua kohtuuttomat sosiaali- ja terveystoimen maksukorotukset sekä lisättyä rahaa vanhusten palveluihin.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus sekä päivähoidon ryhmäkoot ja hoitajasuhdeluku varhaiskasvatuksessa säilytettiin Vihreiden tavoitteen mukaisesti. Tässä on hienoa, että valtuuston aiemmin tekemä linja pysyi ja Espoo ei ota käyttöön päivähoidon rajausta vaan säilyttää vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta lasten yhdenvertaisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Kerhotoiminnan kautta olemme jo perheiden oman valinnan myötä saavuttaneet näitä samoja säästöjä, mutta oikeudenmukaisemmalla mallilla.

Torjuimme myös opetukseen suunnitellut tuntikehyksen leikkaukset niin lukioissa kuin peruskoulussa. Tämä on tärkeätä aikana, jolloin oppimistulokset kansallisesti heikkenevät ja uusi opetussuunnitelma vaatii kehittämistyötä koulutasolla. Luokat ovat myös yhä heterogeenisempiä, muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä kasvaa ja integroimme yhä enemmän erityistä tukea tarvitsevia oppilaita luokkiin. Myös koulunkäyntiavustaja resurssin säilyttäminen tukee oppilaita koulupolulla jaksamisessa ja pärjäämisessä. Myös iltapäivähoitoon saatiin lisärahaa, jotta kakkosluokkalaiset voivat ensi vuoden syksylläkin hakeutua perheen niin päättäessä iltapäivähoitoon.

Neuvotteluissa päätettiin myös selvittää mahdollisuudet siirtyä maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Olen näistä päätöksistä erittäin iloinen.

Vihreät edellyttivät, että sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuihin ei tehdä kohtuuttomia jopa 27,5% korotuksia. Nämä sosiaali- ja terveystoimen maksukorotukset torpattiin.
On myös tärkeää, että vanhusten palveluihin saatiin lisää 400 000 €.
Vanhusten kotihoidon laadusta saamme kuntalaispalautetta ja edellytimmekin, että kotihoidon kehittämistyön pitää jatkua.  Vanhuksen saaman hoivan laadun tulee parantua. Tähän päästään, kun työ ei ole liian raskasta ja hektistä, ja samat tutut hoitajat jaksavat työssään, näin vuokratyövoiman käyttö vähenee.

Lisäksi esitimme pöytäkirjamerkinnän, että pitkäaikaishoitoon pääsyä tulee seurata, ettei hoitoon pääsyn kynnys nouse liian korkeaksi.

Koulukorjauksien vauhdittaminen ja riittävien uusien koulutilojen valmistuminen olivat yksiä tärkeimpiä neuvottelutavoitteitamme. Koko kasautuneen ongelman ratkaisemiseksi ei vain yksi keino riitä. Vihreät pitävät tärkeänä, että koulujen korjauksiin varattu ylimääräinen 10 M€ käytetään investointikaton estämättä, heti ensi vuoden aikana akuutteihin korjaustarpeisiin. Myös koulukorjausten suunnittelun nopeuttamiseen saimme lisäresurssia. Sisäilmaongelmia ratkotaan myös edistämällä uusia rahoitusratkaisuja korjausten vauhdittamiseksi. Kestäviä väistöratkaisuja kartoitetaan etsimällä sopivia olemassa olevia tiloja sekä nykyisten koulutilojen käyttöä tehostamalla. Kaupunginhallituksen tulee seurata uusien keinojen toteutumista tiiviisti.

Kustannuksiltaan pienempiä, mutta erittäin tärkeitä lisäpanostuksia saimme nuorisojärjestöjen toimintaan. Lapsen ja nuoren harrastuksen on todettu hyvin ehkäisevän syrjäytymistä ja olemme jo strategiassa ohjanneet, että jokaisella espoolaisella lapsella ja nuorella tulee olla harrastusmahdollisuus. Tuleville neuvottelijoille haluan jättää korvan taakse sellaisen muistutuksen, että meidän tulee tasapuolisesti kyetä kasvattamaan resursseja myös kulttuuri- ja taideharrastusten puolella, kun lasten ja nuorten määrä kaupungissa kasvaa.
Lapsimäärän kasvaessa oli tärkeää saada kulttuuritoimeen koululaisten KULPS-tarjonnan toteuttamiseen lisärahoitusta. Tämäkin toteutui.
Ympäristötoimeen on lautakunta jo useamman vuoden ajan esittänyt tarvitsevansa ympäristötarkastajan vakanssin, nyt saimme sen läpi kuntalaispalautteen lisäännyttyä kaupungin lisääntyvän rakentamisen seurauksena mm. Vanttilan lumenkaatopaikan ja erilaisten louhos- ja kivenmurskaushankkeiden yhteydessä.

Vihreille tärkeää oli talousarviosuunnitelman kirjauksin vahvistaa Ilmasto-ohjelman toteuttamista ja seurantaa.

Investointien suhteen koulu- ja päiväkotirakentamisen suhteen on äärimmäisen tärkeää, että suunnitellut hankkeet pysyvät aikataulussa ja rakentamisen hinta ei kohoa, tarvittaessa saadaan myös uusia hankkeita mahtumaan listalle. On hyvä, että Espoonlahden kirjasto- ja kulttuuritila sekä teatterihanke saavat selviä toteuttamisvaihtoehtoja.

Kaupungin talouden kannalta yksi tärkeä tulevaisuuden haaste on työllisyystilanteemme. Olen pahoillani, ettemme ottaneet rohkeita askeleita pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimissa. Eri työttömien ryhmät tarvitsevat erilaisia tukikeinoja ja näitä kaikkia on tarpeen edistää vauhdilla. Toinen taloutemme muutoksiin vaikuttava kriittinen tekijä on yhä valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, jonka vaikutukset alkavat näillä näkymin näkyä seuraavalla valtuustokaudella.

Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olemme tyytyväisiä neuvottelutulokseen, jossa saimme turvattua opetuksen ja päivähoidon laadun, torpattua kohtuuttomat maksukorotukset ja lisättyä rahaa vanhusten palveluihin.