Valtuustopuhe Pitkäjärven tilasta

Kiitos valmistelijoille varsin kattavasta vastauksesta Pitkäjärven tilasta.

Pitkäjärvi on runsasravinteinen rehevä järvi, jonka ekologinen tila on välttävä.Lyhyetkin kerrostuneisuudet aiheuttavat happitilanteen heikkenemisen alusvedessä, happitilanne ei näytä pysyvän tyydyttävällä tasolla ilman hapetusta.

Järven tilaa seurataan Espoon ympäristökeskuksen toimesta. Tieto ei kuitenkaan ole auttanut järven tilan parantamisessa, vaan se on saatu suurin piirtein pysymään samana, mutta toivottua parannusta ei ole saatu aikaan. Järven hapettamista tulee jatkaa, samoin hoitokalastusta yhdessä asukkaiden kanssa. Mutta kaikkein tärkeintä on saada ulkoinen kuormitus vähenemään. Viemäriverkosto olisi tarpeen, mutta viime valtuuston kokouksessa päätetyssä aikataulussa se on suunniteltu vasta vuodelle 2026.

Osa järven valuma-alueesta on Vantaan ja Kauniaisten puolella ja yhteistyötä heidän suuntaan tulee tiivistää. Valuma-alue ei useinkaan vastaa kaava-aluetta ja muutokset saattavat siis näkyä kaava-alueen ulkopuolella.

Suuri haaste Pitkäjärven kunnolle on alueen viljely. Jatkossa tarvitaan tässäkin tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa niin viljelymenetelmien muuttamiseksi kuin riittävien suojavyöhykkeiden rakentamiseksi niin kaupungin omille kuin yksityistenkin pelloille.

Vesienhoidon tavoitteiden toteutuminen edellyttää vesistötietoisuuden lisäämistä. Espoo voisi profiloitua tässä. Meillä on paljon hienoja vesistöjä. Vesienhoitosuunnitelmassa on nostettu esiin vesienhoitohankkeet, rahoitusta olisi saatavilla, mutta hankkeiden käynnistyminen edellyttää neuvontaa virkamiestahoilta. Espoo voisi edistää myös niin sanottuja vesikiertotalouden mahdollisuuksia eli keinoja, joilla vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää vähennetään ja lisätään maatalouden ravinne-ja energiaomavaraisuutta.

Pitkäjärvi ei valitettavasti ole ainoa Espoon huonokuntoisista järvistä mm. Matalajärvi on hyvin haavoittuva ja teiden suolaus vaikuttaa sen kuntoon, Loojärven ekologinen tila on todettu huonoksi, fosforipitoisuudeltaan järvi on luokiteltu erittäin reheväksi, Lippajärven rehevyystilanteessa ei myöskään ole havaittavissa paranemista.

On hienoa, että saimme viime budjettineuvotteluissa uuden limnologin vakanssin, sillä tärkeää työtä riittää. Pelkkä suunnittelu ei kuitenkaan riitä, vaan meidän on varattava riittävä rahoitus toimenpiteiden toteuttamiseen ja tietoisuuden- ja koulutuksen lisäämiseen.

Jätän asiaan liittyen vielä toivomuksen:

Valtuusto toivoo, että Pitkäjärven rannan peltojen riittävien suojavyöhykkeiden syntymistä edistetään mahdollisimman nopeasti.

Espoon Vihreät: Maakunta- ja soteuudistus vaarantaa kaupunkien kestävän kasvun

Espoon vihreät pitää maakunta- ja soteuudistusta esitetyssä muodossa Uudellemaalle ja kasvukaupungeille haitallisena. Uudistus kaksinkertaistaisi Suomen jo nyt velkaisimman kunnan, Espoon suhteellisen velkaantuneisuuden.

– Nyt on viime hetket myöntää, että uudistusta tulee joko merkittävästi korjata tai se on hylättävä. Nykyiset suunnitelmat ajaisivat erityisesti Espoon kaltaiset nopeasti kasvavat kaupungit vakaviin vaikeuksiin, toteaa Espoon valtuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi.

– Vapaavuoren (kok.) nyt julki tullut esitys pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta oli Espoolle ja Vantaalle ikävä yllätys. Emme näe Vapaavuoren esittämän mallin helpottavan Uudenmaan tilannetta, vaan ainoastaan haittaavan pääkaupunkiseudun kaupunkien mahdollisuuksia vaikuttaa sote-uudistukseen, painottaa Kasvi.

Uudistus esitetyssä muodossaan vaarantaisi kasvavien kaupunkien investointikyvyn. Kun otetaan huomioon koko kaupunkikonsernin lainakanta, Espoo on jo nyt Suomen velkaisin kunta. Sote-uudistuksen myötä Espoon suhteellinen velkaantuneisuus tuplaantuisi.

– Uudistuksen myötä kaupungin verotulot pienenevät, mutta investointitarpeet eivät vähene. Espoo kasvaa vuosittain noin 5000 asukkaalla, joille tarvitaan esimerkiksi kouluja, katuja ja päiväkoteja. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää panostuksia raiteisiin ja joukkoliikenteeseen. On ilmeinen riski, että investointien rahoittamiseksi joudutaan sote-uudistuksen jälkeen leikkaamaan palveluista kuten opetuksesta, varoittaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.

Uudistus toisi Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluihin kovat leikkaukset heti alusta lähtien.

– Sote-palveluiden säästöpaine Uudellamaalla on arvioitu pelkästään maakuntien ensimmäisenä toimintavuotena noin 300 miljoonaksi euroksi, josta Espoon osuus olisi noin 50 miljoonaa. Tällaisen summan säästäminen jo nyt hyvin tehokkaasta palvelutuotannosta on mahdoton tehtävä ja tekisi siirtymävaiheesta erittäin vaikean, painottaa kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo.

1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla uudistus tarkoittaisi myös Suomen kautta aikain suurinta fuusiota. Uudenmaan maakunnasta tulisi peräti 60 000 henkilön organisaatio.

– Siirtymän toteuttaminen ja uuden organisaation rakentaminen esitetyllä aikataululla on suuri riski ja mittakaavaltaan aivan erilainen toimenpide kuin muun Suomen paljon pienemmissä, pienimmillään Leppävaaran kokoisissa maakunnissa. Pelkästään Espoossa uudistus koskee suoraan 5000 työntekijää, jatkaa Elo.

-Vaikka paine saada uudistus vuosikymmenien yritysten jälkeen aikaan on kova, ei päätöksiä pitäisi tehdä jääräpäisesti, riskit sivuuttaen ja näin tiukalla aikataululla. Kertarysäyksen sijaan kannattaisi edetä vaiheittain aloittaen sieltä, missä tarve sote-palveluiden uudistamiselle ja leveämmille maakunnan hartioille on suurin, päättää Hopsu.

 

Kannanotto 6.4.2018

Valtuustokysymys pätevien lastentarhanopettajien saamisen turvaamisesta, henkilökunnan pysyvyyden vahvistamisesta ja palkkatason kehittämisestä

19.3.2018

Varhaiskasvatus on tutkimusten mukaan koulutusjärjestelmämme eniten vaikuttava vaihe ja pedagogista lähestymistapaa on viime vuosina entisestään vahvistettu. Espoossa tilanne on jo useamman vuoden ollut se, että päiväkoteihin ei saada rekrytoitua pätevää henkilökuntaa riittävästi, vaihtuvuus on suurta ja henkilöstövuokramenot kasvavat. Vuonna 2017 henkilöstövuokrausmenot ylittyivät varhaiskasvatuksessa 2,8 miljoonalla eurolla, kun samaan aikaan henkilöstömenoihin budjetoidusta säästyi 7,9 miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudulta puuttuu tällä hetkellä 600 lastentarhanopettajaa ja tarve kasvaa, kun poliittisin linjauksin pyritään nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Lainsäädännöllä on lisätty lastentarhanopettajien tehtäviä ja pedagogista roolia. Tehtävien lisääntyminen ei kuitenkaan näy lastentarhanopettajien palkkakehityksessä, joka on jäänyt jälkeen verrattuna muihin korkeakoulutettuihin kuntatyöntekijöihin. Pääkaupunkiseudun korkeat elinkustannukset ja vaativaksi koetut työolot yhdistettynä matalaan palkkatasoon ovat johtaneet siihen, että alalta pyritään nopeasti jatkokouluttautumaan.

Jotta Espoo pystyy varmistamaan riittävän lastentarhanopettajien saannin ja vahvistamaan pysyvyyttä, tarvitaan konkreettinen suunnitelma, miten palkkausta ja työoloja voidaan kehittää. Työoloihin vaikuttavat mm. tilojen terveellisyys ja turvallisuus, riittävä henkilöstömitoitus ja ryhmäkoot.

Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme:

– Mikä on varhaiskasvatuksen henkilökunnan vaihtuvuus Espoossa?
– Millä keinoin vuokratyövoiman käyttöä voidaan vähentää varhaiskasvatuksessa?
– Miten huomioidaan lakimuutosten tuomien pedagogisten vastuiden lisääntyminen varhaiskasvatuksessa työolosuhteiden ja palkkauksen osalta?
– Millä keinoin varmistetaan pätevien lastentarhanopettajien saaminen ja pysyvyys Espoossa?
– Miten Espoo aikoo reagoida Helsingin toimiin houkutella rahakannustein lastentarhanopettajia?

Harrastuksista puhuminen ei ole mitään “harrastelua”

Tämän vuoden budjetissa lisäsimme hieman rahoitusta taiteen perusopetukseen eli kulttuuripuolen harrastuksiin, toivottavasti suunta säilyy jatkossakin. Nyt oli korkea aika avustusten nostolle, sillä tähän ei ole pystytty moneen vuoteen, kun taas nuorten määrä Espoossa on samaan aikaan kasvanut.

Valtuusto on myös linjannut niin edellisessä kuin nykyisessä strategiassa harrastuksesta jokaiselle espoolaislapselle ja –nuorelle sekä tehnyt useita aloitteita, jolla monipuoliseen harrastustoimintaan on haluttu panostaa. Harrastustoiminta nähdään yhtenä parhaista keinoista ehkäistä syrjäytymistä ja tukea nuorten kasvua.

Liikuntaharrastuksia huomioitiin budjettineuvotteluissa liikuntapaikkojen vuokra-avustusten lisäämisellä. Nuorisotoimi on tehnyt aktiivista ja hyvää yhteistyötä liikuntatoimijoiden kanssa, toivoisin, että yhteistyö ja vuoropuhelu entisestään tiivistyy myös kulttuuripuolen kanssa.

Myös rahoituksen lisääminen vähävaraisten harrastustoimintaan on ollut pitkään vihreiden ja muidenkin ryhmien esityksissä. Tässä esitetyn passin lisäksi on puhuttu harrastussetelistä, jonka avulla nuori ja perhe voisivat valita, minkä tahansa tarjolla olevista harrastusmuodoista. Ajatuksena on se, etteivät harrastukset eriytyisi varallisuuden mukaan. Näitä valinnanvapauteen perustuvia rahoitustapoja on ollut vaikea edistää, kuten tässäkin vastauksessa todetaan, taloussyistä. Aloitevastauksessa kuitenkin kerrotaan, että noin 20 % nuorista kokee harrastukset liian kalliiksi ja noin 40 % ei koe tietävänsä, mitä alueella voi harrastaa, joten tekemistä riittää.

Perusrahoituksen turvaaminen eri toimijoille, myös liikunnan ja kulttuurin sektoreiden ulkopuolille jääville harrastuksille on myös äärimmäisen tärkeää ja usein hyvin pienilläkin avustuksilla saadaan aikaan laadukasta toimintaa. Harrastustoiminnassa vapaaehtoistyön panos kertoo moninkertaiseksi kaupungin antaman taloudellisen panoksen. Olisi hyvä aktiivisesti etsiä myös niitä keinoja, joilla kaupungin tilojen käytön helpottamisella tai muilla vapaaehtoistoiminnan tukemisen tavoilla voidaan harrastustoimintaa edistää.

HOP-kerhot ja muut koulupäivän yhteyteen rakennetut harrastusmahdollisuudet ovat myös hieno ja valtuuston toivoma lisä. Harrastusten sovittamista koulupäivän yhteyteen täytyy vielä kuitenkin harjoitella, siten, että kategorinen kellonaikaan ja päivään sidottu koko Espoon malli ei vaikeuttaisi koulujen lukujärjestysten tekoa ja muuta jo olemassa olevaa harrastustoimintaa liikaa.

Harrastustoiminnan yksi arvokas osuus on kaveriporukan laajeneminen ja välillä myös se, että harrastuksissa voi olla aivan eri joukon kanssa kuin koulussa. Harrastuksessa pysymiseen vaikuttaa myös se, löytyykö itselle mieluisa tapa toimia. Onkin hyvä, että vastauksessa todetaan, että eri mahdollisuuksista tiedottamiseen ja viestimiseen panostetaan entistä enemmän, samoin nuorten omien toiveiden kuulemiseen.

 

Länsimetron tarkennetun hankesuunnitelman hyväksyminen

On aivan surkeaa, että metron jatkon kustannukset nousivat näin paljon ja aikataulu lykkäytyy arvioidusta. Hyvää on se, että suunnitelmaa voinee nyt pitää realistisena. Hankkeen hallintoa ei ole pilkottu enää niin pieniin hankkeisiin, että niiden perässä ei pysytä, hankeorganisaatiota on vahvistettu ja turvallisuusmääräyksetkin ovat nyt tiedossa.
 
Niin lykkäytyminen kuin kustannustennousu olivat ensimmäisen vaiheen perusteella kyllä odotettavissa ihan maalaisjärjelläkin arvioiden. Espoolle kustannustennousu tekee tiukkaa myös sote- ja maakuntauudistuksen tuomien rahoituspaineiden vuoksi. Valtiolla tulisi olla järkeä ja ymmärrystä tilanteessa.
 
Joukkoliikenteen heikentyminen Espoossa metron perusteella ei ole päätetty tai toivottu linja. Nyt kun Etelä-Espoon pääsy metron piiriin venyy entisestään tulee suorat bussilinjat niin Espoonlahden alueelta kuin Finnoontien varresta aloittaa mahdollisimman pian uudestaan, jottei siirtymää julkisesta liikenteestä henkilöautoiluun tapahdu entistä enemmän.
 
Jos puheenjohtaja ei olisi katsonut, että liityntäliikenne ei koske tätä päätöstä, olisin esittänyt seuraavan toivomuksen: valtuusto toivoo, että Valmistellaan mahdollisimman pian riittävä keinovalikko Espoonlahden ja Finnoontien alueen toimivan joukkoliikenteen palauttamiseksi mahdollisimman pian.
 
Metron lykkäytyminen tuo mukanaan myös huolen, että metroon sidoksissa olevat maanpäälliset rakennushankkeet venyvät. Erityinen huoli on noussut Espoonlahden alueesta ja Lippulaivan remontista. Kannatan Tiina Pursulan valtuustotoivomusta: Valtuusto toivoo, että Espoonlahden ja Kivenlahden aseman rakennustyömaiden liikennejärjestelyt järjestetään mahdollisimman pian turvallisiksi ja asumista häiritsemättömiksi, ja ettei päivitetyn hankesuunnitelman mukainen metron jatkon lykkääntyminen viivästytä asemaseutujen käynnissä olevia rakennustöitä (kun hän sen esittää).
Valtuustossa 19.3.2018

Espoon Vihreät: Lasten ja nuorten tasa-arvon toteuduttava kouluverkkopäätöksissä

Kannanotto julkaistu Espoon Vihreiden sivuilla 22.1.2018

Virkamiesten esitys Espoon kouluverkoksi julkaistiin 11.1. Se on herättänyt asukkaissa paljon huolta ja syystä. Espoon strategiassa linjattiin, että koulujen sisäilmaongelmat poistetaan, kouluverkkoa uudistetaan oppimisen lähtökohdista ja lähikouluperiaatteesta pidetään kiinni.

“Koko kouluverkkoesitys ja siitä saatava palaute on nyt käytävä huolella läpi ja tehtävä tarvittavat muutokset. Kyse on laajasta kokonaisuudesta, jolla on suuri merkitys espoolaisten lasten, nuorten ja perheiden elämään.” painottaa Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtaja Inka Hopsu.

Vaalien alla kaikki poliittiset ryhmät sitoutuivat laittamaan koulut kuntoon ja valtaosa valtuutetuista oli valmis tarvittaessa purkamaan investointikaton koulujen ja päiväkotien osalta.

“Haluamme varmuuden siitä, mitä kouluverkkoesitys tarkoittaa ryhmäkokojen kannalta. Vihreät ovat puolustaneet pieniä ryhmäkokoja, emmekä ole valmiita kouluverkkopäätöksen varjolla hyväksymään ryhmäkokojen kasvattamista. Etenkin Leppävaaran alueella oppilasmäärän kasvu näyttää niin suurelta, että pelkäämme etteivät kaikki mahdu uusiinkaan tiloihin.”, toteaa Hopsu.

“Kouluverkkoesitys osoittaa, ettei annettu investointikatto ole koulujen tilatarpeiden osalta riittävä. Korjauslistalta puuttuvat ainakin Niittykummun ja Nöykkiön koulut ja Jupperin koulun korjaus on ajoitettu 10 vuoden päähän. Uudet kaupunkikeskukset Finnoo ja Kera rakentuvat ilman uusia koulutiloja.”, murehtii Hopsu

Talousarvioneuvotteluissa jäivät pöydälle Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulut sekä Tietotie 6:n vuokrahanke ja Meri-Matin lukio. Vihreissä herättää ihmetystä, ettei tämän kokonaisuuden osalta ole perusteellisesti pohdittua toteuttamiskelpoista esitystä.

“Tapiolassa ei ole tällä hetkellä yhtään käytössä olevaa alakoulua. Perheiden kannalta on kohtuutonta, että päätöksiä Aarnivalkean ja Jousenkaaren tyhjillään olevien rakennusten  osalta on pitkitetty. Koska molemmat rakennukset ovat osoittautuneet purkukuntoisiksi, on lähdettävä siitä, että tilalle rakennetaan kokonaan uudet koulut. Tämä johtopäätös olisi tullut tehdä jo aikaa sitten ja käynnistää tarvittavat neuvottelut Museoviraston ja Espoon kaupunginmuseon kanssa. Nyt se on tehtävä viivyttelemättä.” vaatii kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Tiina Elo.

“Jousenkaaren koulu on ajoitettu talousarvion yhteydessä hyväksyttyyn investointiohjelmaan vuosille 2019-2021 ja tästä aikataulusta Vihreät pitävät kiinni. Aarnivalkean koulun osalta on pikaisesti selvitettävä vaihtoehdot väistötilojen toteuttamiseksi Tapiolassa joko Tapiolan koulun yhteydessä tai siirtokelpoisiin rakennuksiin. Useiden vuosien väistö Kivimiehen vuokratiloihin Otaniemeen ei ole kestävä ratkaisu. Tiloja voidaan sen sijaan käyttää väistötilana kiireisissä väistötarpeissa kunnes niitä tarvitaan kansainvälisen koulun ja Otaniemen kasvavan lapsimäärän tarpeisiin.” jatkaa Elo.

Pohjois-Tapiolan ja Olarin lukioita esitetään Tietotielle 2019 alkaen ja Kaitaan lukion siirtämistä Matinkylään noin 2023 siten, että sille etsittäisiin tilaa koulu palveluna -konseptia hyödyntäen alueelta löytyvistä muista tiloista. Kauklahden lukion ehdotetaan siirtyvän Nihtisiltaan Kutojantielle.

“Lukioverkon tulee olla alueellisesti tasa-arvoinen, jotta nuorten kulku lukioon on sujuvaa eri puolilta Espoota. Emme pidä järkevänä lukioiden keskittämistä entistä vahvemmin Otaniemen-Tapiolan alueelle. Kannatamme edelleen Meri-Matin lukiotilan toteuttamista lähivuosina. Tietotie 6:n tilojen sijaan Otaniemessä tulisi verrata avoimesti juuri koulutarpeeseen sopivia tiloja.” sanoo Hopsu.

Jos Olarin lukio halutaan siirtää Aalto-yliopiston läheisyyteen, tulisi Vihreiden mielestä myös arvioida, voisiko osa Tapiolan alueelle sijoittuvista lukiopaikoista siirtyä Kutojantielle. Tällöin paikat jakautuisivat tasaisemmin ja Kauklahdessa voisi jatkua lukio-opetus.

Myös Pohjois-Espoossa tarvitaan lähikouluja. Lakkautusuhan alla ovat Pakankylän ja Nuuksion koulut.

“Tilapalveluiden on tutkittava viipymättä Pakankylän koulun epäonnistuneesta ilmastointiremontista johtuvat ongelmat ja arvioitava korjaustarpeet. Samoin on arvioitava, onko Nuuksion koulua järkevää lakkauttaa, kun Karhusuon koulu tulee täyttymään alueen kasvaessa.” toteaa Elo.

Vihreät ovat huolissaan myös joistain esitykseen sisältyvistä lapsen edun mukaisten palvelujen muutoksista.

“Meidän ei tule siirtyä erityiskoulujen yhdistämisiin ja lakkauttamisiin naapurikuntien vauhdilla. Myöskään alkuopetukseen satsaavan Hösmärinpuiston koulun työn katkaiseminen ei vaikuta perustellulta toimenpiteeltä.” toteaa Hopsu.

 

 

Kaupungintalon kohtalosta

Valtuustopuhe 22.1.2018

Kaupungintalo ei ole miellyttänyt kaikkien visionääristen johtajiemme silmää, vaan jotain uutta ja modernia on toivottu tilalle tai vähintäänkin haluttu päästä vanhasta eroon. Mielipiteet talon ulkomuodosta ovat mielipiteitä ja ne vaikuttivat selvästi talon sulkemispäätökseen aikanaan. A-insinöörien vuosien varrella tekemät selvitykset (2005 ja 2012) talon kunnosta osoittavat joitain korjaustarpeita, mutta toteavat, että talon runko ja rakenteet ovat hyvässä kunnossa ja rakennus ei ole sen rakennusteknisen kunnon perusteella purkukunnossa. Toki talon kunto on voinut nyt tyhjillään pidettynä ja sotaharjoitustilaksi annettuna heikentyä!

Koko kaupungintalo-case on surullinen esimerkki siitä, miten onnistutaan vaikuttamaan mielipiteisiin paikkaansa pitämättömillä tiedoilla. Tässä tapauksessa varmasti suurin osa espoolaisista on pitkään pitänyt taloa home-talona ja arvioinut korjaukset ja uudistustyöt kalliiksi ja turhiksi.

Kun talon suojelupäätöstä ei tullut, tämä mahdollisti tällä hetkellä vaihtoehtona valmistellun varsin hyvän uudistussuunnitelman, jossa kaupungintalo avataan laajemmin kuntalaisten käyttöön. Vanhan talon arvokas ilme säilyy, mutta samalla saadaan avointa tilaa, kahvila, tori talon eteen.

Olen itse kasvanut Espoon keskuksessa ja kaupungintaloon on silmä hyvin tottunut. Historiallisen kerroksellisuuden säilyttäminen olisi meille espoolaisillekin tärkeää. Siihen Espoon keskuksen alueella kirkon läheisyydessä olisi hyvä mahdollisuus.

Tärkeää on myös koko Espoon keskuksen kehittäminen. Jos katsoo Espoon keskuksen muita virastotaloja, on kaupungintalo niiden joukossa ehdoton helmi. Sen purkaminen on huonosti valittu toimenpide Espoon keskuksen kehittämisen aloittamiseksi, kyllä täällä harmaa betonimassa tarvitsisi muutoksen huomattavasti nopeammin ja kipeämmin.

Onneksi molemmat suunnitelmat sisältävät vahvasti koko alueen kehittämisen näkökulman, asumista ja hvviä työtiloja tulee lisää.

Espoolaisten talo –vaihtoehdossa huoleni on se, että rahoitusratkaisu pääse liikaa ohjaamaan millainen talosta rakentuu. Etenkin, jos valtuustosali jää erilliseksi, voi Espoolaisten talon lopputulos olla vain yksi ostari lisää. Aiempien vuosien virkamiesesittelyissä on kysyttäessä valtuustotalon erillinen säilyttäminen todettu arkkitehtuurisesti ja asumiselle vapautuvan tonttikapasiteetin puolesta toteuttamiskelvottomaksi vaihtoehdoksi. Onkin äärimmäisen harmillista, ettei vaihtoehtoa ole ajoissa vaadittu selvittämään, jos tahtotila on tiedetty. Vai onko tällä päätöksestä irrottamisella haluttu tässä kohtaa vain varmistaa ryhmien yksimielisempi tuki kaupungintalon purulle?

Espoon keskuksen kehittämiseltä toivon laatua, visionäärisyttä, kokeilunhalua ja uusia mahdollisuuksia. Vanha kaupungintalo mahdollistaa kaiken tämän. Alueen kehittymiselle tärkeää on, että työpaikat säilyvät myös täällä uuden asumisen ja päätöksentekotilojen rinnalla.

Aloite paperittomien henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden laajentamisesta

Suomessa paperittomien henkilöiden määrä kasvaa. On kaikkien etu, että paperittomista ei muodostu yhteiskunnan ulkopuolella elävää joukkoa, jota uhkaa köyhyys, hätä ja sen seurannaisilmiöt.

Merkittävä osa Suomen paperittomista hakeutuu pääkaupunkiseudulle. Helsingissä päätettiin jo paperittomien henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden laajentamisesta. On järkevää, että vähintään pääkaupunkiseudulla alueella on yhtenäiset linjaukset palveluista.

Helsingin päätöksen mukaan:

– paperittomille taataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo. Välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon sisältyvät ainakin välttämättömät lääkärin määräämät lääkkeet, majoitus ja ruoka. Oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa määräytyy terveydenhuoltolain 50 § mukaan. Kiireellisen hoidon lisäksi kaupunki varmistaa paperittomille välttämättömän sairauksien hoidon, lääkityksen ja seurannan sekä rokotukset ja suun terveydenhuollon samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille.

-Raskaana oleville ja perheille, joissa on 0–2-vuotiaita lapsia, taataan mahdollisuus pidempikestoiseen kriisimajoitukseen.

-Jokaisen avun tarve arvioidaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt tukevat paperitonta löytämään tilanteeseensa kestävämpiä ratkaisuja ja polkuja pois välitilasta, johon paperittomuus henkilön kohdalla johtaa. Maksukyvyttömyys ei saa muodostua esteeksi palvelujen saamiseksi.

– varmistaa, että kaupungin internet-sivuilla kerrotaan riittävästi paperittomien oikeudesta palveluihin sekä yhteystiedot palveluiden saamiseksi monilla kielillä. Myös tiedotusta ja koulutusta kehitetään siten, että kaupungin työntekijät ovat täysin selvillä tarjottavista palveluista ja käytännöistä sekä osaavat kertoa paperittomille heidän oikeuksistaan palveluihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoossa laajennetaan paperittomille tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluita Helsingin linjaukset huomioiden siten, että kaikille paperittomille taataan välttämätön ja samantasoinen huolenpito kuin turvapaikanhakijoille. Aloitevastaukseen pyydetään myös arviota sekä kustannus- että terveys- ja hyvinvointivaikutuksista.

Espoossa 7.12.

Valtuustopuhe Espoon 2018 budjetista

Valtuustossa 7.12.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

 

Kiitos ryhmille ja neuvottelijoille ratkaisuhakuisista neuvotteluista. Espoon talouden kehittyessä suotuisasti ratkaisun löytymiselle olikin hyvät edellytykset. Oli hyvä, että kaupunginjohtajan esitys oli jo huomioinut asiantuntijalautakuntien esittämiä kriittisiä huomioita. Esimerkiksi peruskouluihin ja lukioihin aiemmin esitetty noin 3 % tuntiresurssin leikkaus torjuttiin jo tässä vaiheessa.

Neuvottelutulos nostaa kaupunginjohtajan budjettiesityksen loppusummaa 4,69 miljoonaa euroa, josta käyttömenojen osuus on 3,69 milj. euroa ja tulojen vähennys 1 milj. euroa terveyspalveluiden maksunkorotusesityksen poistosta. Lisäksi investointeihin lisättiin 0,5 milj. euroa.

Vihreiden neuvottelukärki oli lasten ja nuorten palveluissa eri toimialoilla, missä kasvavan lasten ja nuorten määrän sekä lisääntyvän lasten pahoinvoinnin ja eriarvoistumisen kanssa ollaan kaupungissa jo vaikeuksissa. Olemme tyytyväisiä, että saimme neuvottelutuloksissa näihin merkittäviä muutoksia.

Espoon lastenpsykiatrisessa avohoitoyksikössä odotusaika kiireelliselle käynnille oli viime toukokuussa noin 3,5 kk ja kiireettömäksi arvioidulle 6kk. Tämä on aivan liian pitkä aika apua tarvitsevalle. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on ollut yhä hälyttävässä kasvussa. Saimme merkittäviä lisäyksiä lasten terapiapalveluihin ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tilannetta pitää seurata nyt erittäin tarkasti, kiinteät henkilöstömitoitukset olisivat myös askel tähän suuntaan.

Varhaisissa palveluissa kouluterveydenhoidossa, perhetyössä sekä kuraattorien määrässä on samaan aikaan ollut selvä vajaus suosituksiin ja tarpeeseen nähden. Neuvottelutulos lisää resursseja näihin molempiin. Toivottavasti pystymme näin auttamaan nuoria ja perheitä ajoissa.

 

Vihreät kantaa huolta siitä, että Espoossa jo pitkään jatkunut tiukka talouskuri on johtanut kasvavassa kaupungissa tilanteeseen, jossa henkilökunta on kovilla asukkaille tärkeiden palveluiden tuottamisessa. Aikuissosiaali- ja maahanmuuttajatyössä asiakasmäärät ovat kasvaneet nopeasti. Pitkäaikaistyöttömiä, asunnottomia, vuokravelkaisia on paljon, mukana on myös köyhiä lapsiperheitä. Yhä useampi asiakas jää kohtaamatta resurssipulan vuoksi.  Saimme lisättyä tänne vakanssin helpottamaan tilannetta.

Vihreät ei kannattanut myöskään terveyskeskusmaksujen korotusta ja iloitsemme, että kaikki esitetyt maksukorotukset torpattiin.

Esitimme paperittomien kiireettömän terveydenhoidon toteuttamista Espoossa ja jätämme asiasta tänään uudelleen aloitteen asian saamisesta kuntoon myös Espoossa Helsingin tapaan. Kaikenikäisten paperittomien tulee saada välttämätön ja turvapaikanhakijoiden kanssa samantasoinen hoito.

 

Budjettipäätökseen sisältyy yli 950 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajanjaksolle koulu- ja päiväkotitilojen korjauksiin. Silti näemme selvästi, että kaikkia hankkeita ei saada valmistumaan riittävän nopeasti ja muutamat seuraavat vuodet ovat tilakysymysten suhteen vielä hankalia. Esitimme tämän vuoksi myös siirtoja tieinvestoinneista kouluihin. Muutaman vuoden jälkeen merkittävä panostus alkaa ainakin suunnitelmien perusteella näkyä. Toivottavasti näin myös käy. Tarkemmat päätökset nyt keskustelussa olevista hankkeista Meri-Matin lukiosta ja Tapiolan alueen kouluverkosta päätetään tammi-helmikuussa kokonaistarkastelun jälkeen. Tässä kohtaa erityisen iloinen olen Matikylän asukaspuiston palauttamisesta investointiohjelmaan.

 

Vihreiden neuvottelujen toinen kärkitavoite oli opetuksen laadun turvaaminen erityisesti erityisopetuksen ja avustajaresurssien turvaaminen. Lisäksi halusimme panostaa koulujen eriarvoistumisen ehkäisyyn. Nämä tavoitteet toteutuivat.

Esitimme yhteensä reilun 2 miljoonan euron lisäystä opetukseen ja iltapäivähoitoon. Iltapäivähoidon maksukorotuksia ei tule ja paikka tarjotaan jatkossa sitä hakeville 1- ja 2-luokkalaisille.

Lukiopaikkoja budjetti lisää merkittävästi sekä suomen- että ruotsinkielisellä puolella. Tavoitteena on, että keskiarvoraja laskee viimevuotisista. Tarvittaessa paikkatilanteeseen voidaan reagoida vielä keväälläkin. Ammatillisen opetuksen oppilashuoltoon lisättiin myös resurssia ja jatkossa on tarpeen seurata ammatillisen opetuksen, aikuislukion ja työväenopiston tilannetta aiempaa lähempää. Kokonaisuuden toimivuus tulee olla tässä tavoitteena.

Vihreät halusi panostaa myös kielten opetukseen Espoo-strategian linjausten mukaisesti.

B1-kielen lisätunteja lisättiin nyt naapurikuntien tasolle ja varhennetun kielen opetuksen aloituksen saamme käynnistymään useammassa koulussa. Myös oman äidinkielen opetus säilyy yhä.

Tärkeitä ja strategianmukaisia lisäyksiä olivat myös vähävaraisten lasten harrastuksiin, harrastustilojen vuokra-avustuksiin ja taiteen perusopetukseen tulleet lisäykset.

Vihreävoitto on myös Länsiväylän pyöräilybaanan eli  laatureitin suunnittelun käynnistyminen ensi vuonna 2018. Espoon teatteritilan, kulttuuritorin ja kulttuurikeskuksen peruskorjauksen suunnitteluun varataan myös varat. ( 0,5 milj. euroa.)

Pyöräilyn edistämisen lisäksi myös muiden ilmasto-, luonto- ja energiatavoitteiden toteutus ja seuranta etenivät neuvotteluissa. Myös vesien suojeluun saimme kaupungille kiireesti tarvittavan lisävakanssin. Pisteenä iin päälle toimiva lintutorni nousee Suvisaaristoon mahdollistamaan upeita luontokokemuksia espoolaisille ja uskaliaille uusille metromatkalaisille.

 

 

Puhe 100-vuotiaan Suomen tuoreille ylioppilaille

Viherlaakson lukion ylioppilasjuhlissa 5.12.2017

Hyvät ylioppilaat, arvoisa juhlaväki,

 

Tänään on monta syytä juhlaan ja iloon. Pitkä, monelle selväkin polku opintoja on saatu kunnialla valmiiksi ja ylioppilastutkinto suoritettua. Paljon onnea arvoisat ylioppilaat! Opiskelun eteen on tehty vuosien varrella enemmän ja vähemmän töitä. On toivottavasti nyt jo hauska muistella alakouluvuosia, tonttutansseja ja viestijuoksuja, matkan varrelle osuneita persoonallisia opettajia, yläkoulun köksän tunteja tai vaikka lukion hissan esitelmää, joka ei ottanut valmistuakseen. Tärkeimpiä muistoja on varmaan kuitenkin kertynyt kavereista, joiden kanssa on vietetty jopa enemmän aikaa kuin sisarusten. Koulu on ollut tärkeä, turvallinen, ehkä välillä ärsyttäväkin, mutta melko itsestään selvä osa elämää ison osan teidän iästä. Nyt on vuorossa vähän jännittävämpi aika. Omat valinnat ja toisaalta sattumakin tulevat vaikuttamaan siihen mitä tuleman pitää.

 

Puhe ylioppilaille ei ole mikään helppo toimeksianto, tulisi ehkä antaa elämänohjeita, olisi kiva ja hyväkin. Toivoisihan sitä, että kaikki kävisi jokaisen teidän kohdalla parhain päin ja voisin vinkata parhaista oikoreiteistä ja sellaisista kuopista, joita ei kannata kokeilla, mutta miten sen voisi tehdä olematta täti-ihminen.

 

Itse kirjoitin vuonna 1995. Mitä tehdä seuraavaksi pohditutti. Olin osannut opon ammatinvalintalistoilta ruksia yli nuohoojan ammatin, mm. allergioiden vuoksi, tulevaisuus ei ollut minulle ollenkaan selvä. Lähes joka ammatista löytyi jotain kiinnostavaa. Tällainen päättämätön, mutta kiinnostunut päätyi lukemaan ensin viestintää ja tekemään vähän aikaa töitäkin toimittajana, sitten opinnot vaihtuivat opettajaopintoihin ehkä partiotaustan ja kouluympäristön tuttuuden vuoksi, matkalla tuli luettua vähän maalausta ja valokuvausta ja sitten opintojen loppusuoralla vielä kansantaloustiedettä, poliittista historiaa ja kehitysmaatutkimusta. Ja nyt vanhempana johtamista. Osan opinnoista tein Tartossa, osan Lontoossa, pääosan Helsingin yliopistossa. Ja aina välillä töitä. Kerron tätä siksi, että toivon, ettet kanna huolta, vaikka tulevaisuuden suunnitelmat eivät olisi vielä aivan selvät.

Aivan tällainen vapaus vaihdella opintoalaa ei ehkä ole nyky-opinoissa enää mahdollinen, mutta ilmaiset, maailmanmittakaavassa laadukkaat opinnot kuitenkin. Samoin mahdollisuudet lähteä vaihtoon ulkomaille kokeilemaan, oppimaan paremmin kieliä ja kulttuureja. Ja työn teon mahdollisuus myös. Oma reittini on löytynyt kokeilemalla ja töitä tehden. Kaikki pääsykokeet eivät tärpänneet, eivät kaikki työhaastattelutkaan. Ajattelen niin, että kulloinkin käsillä olevasta asiasta opinnoista tai työstä kannattaa innostua, tutustua alan ihmisiin, tehdä parhaansa.

Tällä hetkellä teen töitä Opettajat ilman rajoja verkostossa. On ollut hauska huomata, että erilaiset vähän välillä irrallisiltakin tuntuneet opinnot ja työkokemukset ovatkin melko sopivia nykyisen tehtävään ja ehkä juuri niiden ansiosta tulin aikanaan siihen valituksi.

Suunnittelemme koulutuksen kehittämishankkeita eri puolille maailmaa yhteistyössä paikallisten opetusministeriöiden ja opettajankoulutuslaitosten kanssa. Toisin kuin Suomessa ja Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa nuorten määrä kasvaa ja maailmasta puuttuu Unescon arvion mukaan 69 miljoonaa uutta opettajaa vuoteen 2030 mennessä. Suuri osa lapsista pääsee jo kouluun, mutta ongelma on, että opetuksen laatu on niin heikkoa, että koulussa ei opita edes perustaitoja.

Eritreassa, Myanmarissa, Kambodzassa, joissa viime vuosina olen työskennellyt ymmärtää, miten upeaa on suomalaisten opettajien osaaminen, miten hieno ja vapaa koulujärjestelmämme on. Miten paljon oppilaat voivat vaikuttaa omiin opintoihinsa ja kuinka tasa-arvoisesti kaikki maassa pääsevät mukaan. Kotimaan vinkkelistä eroja ja parannettavaa löytyy toki paljon ja Espoossakin saa välillä niskalimassa torjua leikkauksia opetukseen. Koulun kehittämisestä eikä riittävien resurssien vaatimisesta saa ikinä luopua, jos korkea laatu halutaan säilyttää.

Eritrea, Myanmar ja Kambodza ovat kaikki kärsineet sodista ja konflikteista maansa lähihistoriassa. Heille tarina sisällissodan kärsineestä ja suurta Neuvostoliittoa vastaan sotineesta Suomesta, joka silti on noussut Euroopan ja maailman hyvinvoivimpien maiden joukkoon on ihmeellinen ja ihailtava. Kuinka te sen teitte, minulta kysytään. Kysyjät ehdottavat itse usein vastaukseksi koulujärjestelmäämme? Haluavat tietää, mikä sen salaisuus on. Te osaisitte kertoa vastauksia myös.

Yhteisen kielen oppiminen, köyhienkin mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen myös syrjäseuduilla heti itsenäisyyden alusta lähtien, lukutaito, kirjastolaitos, neuvolapalvelut, kouluruoka, taito- ja taideaineet, hyvät oppikirjat, maisteriksi asti koulutetut opettajat, erityinen tuki oppimisvaikeuksiin tällaisia tekijöitä on suomalaisen sankaritarinan takana.

Koulutus oli Suomessa ja on maailmalla keino saada elinkeino. Nämä molemmat ovat kansakunnalle tärkeitä askelia rauhan rakentamisessa. Rauha taas on yhteiskunnan ja talouden kehityksen tärkeimpiä edellytyksiä. Suomessa meillä on ollut nyt pitkään rauhan ja vakauden aika ja maamme hyvinvointi on kasvanut.

Suomen kilpailukyvyn merkittävimmäksi tekijäksi on mainittu yhteiskuntarauha ja keskinäinen luottamus sekä hyvä hallinto. Korruptio on maailman vähäisintä ja esimerkiksi poliisin rehellisyyteen ja lahjomattomuuteen voi luottaa. Näistä meidän on tärkeä pitää kiinni. Ja meillä jokaisella on tässä roolimme.

Niin koulussa kuin muussakin elämässä on tärkeää ottaa uusi tulija mukaan, antaa tilaa ja osallistumisen mahdollisuuksia. Tänä vuonna Espoossa ekaluokan aloittaneista jo lähes 20 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Paikoitellen osuus on paljon korkeampi. Tämä on Suomen ja Euroopan tulevaisuus, mm Yhdysvallat ja Kanada ovat kokeneet vastaavan muutoksen jo aiemmin. Meidän tehtävä on osata nähdä tilanne voimavarana ja positiivisena mahdollisuutena, niin voimme onnistua. Tässä nuoret olette usein viisaita ja meitä aikuisia nopeampia.

Hyvät ylioppilaat, Ylioppilaaksi tullessa ja opintojen alkaessa on ihminen ehkä vireimmillään. On hyvä asettaa itselle tavoitteita ja pyrkiä omaan parhaaseen ja samalla huolehtia omasta jaksamisesta.

Välillä kilpailuvietti saattaa kuitenkin viedä tai työelämässä tulee vastaan epäreilutilanne. Joku kisaa kurjin konstein. Yhteinen etu, yhteinen tavoite unohtuu. Kyynärpäät jouduttavat matkaa ja unohtuu vilkaista taakse, kuinka kaverille kävi.

Tässä kohtaa toivon, että koulusta kuitenkin jäisi jokaiselle mieleen juuri ne kaikenlaiset kaverit. Kiltteys ei ehkä ole muotisana ja jopa vähän ärsyttää, jos joku siitä puhuu. Elämän varrella kuitenkin useimmalle meistä tulee myös niitä hetkiä, kun emme ole vahvoja, kun emme pärjää, tarvitsemme apua tai tukea, ja tarvitsemme kaveria. On tilanteita, kun nolostuttaa ja on tärkeää, että ympäristö antaa säilyttää arvokkuutensa. On parempi olla kiltti kuin nokkela. Näissä kohdissa punnitaan myös sivistystä. Toivon, että tiukan paikan tullen jokaisella teistä on ystävä ja toisaalta jokainen osaatte olla ystävä.

 

Kun 1995 kirjoitin, olimme juuri samana vuonna saaneet lukiossa ensimmäiset sähköpostimme. Seuraavana vuonna viestinnän harjoitustöinä aloimme koodaamaan eri firmojen ensimmäisiä nettisivuja, siihen mennessä olin käyttänyt tietokonetta lähinnä tetrikseen. Kännyköitä ei vielä ollut kaikilla. Muutosvauhti tähän päivään on ollut hurja. Vaikka olen omasta mielestäni kohtuullisesti ottanut hanskaan facebookin, instan, webinaarit ja nettisivujen ylläpidon, snapcaht ja loputon tubettaminen eivät ihan uppoa. Tällainen keski-ikäinen on auttamatta liian hidas omaksumaan uutta ja sitä välillä toivoo, että tahti hidastuisi ja ehtisi ottaa teitä nuorempia vähän kiinni ja pohtia, mihin tämä muutos vie, mikä hyöty tästä kaikesta on. Jännittävää on miettiä, mitä kaikkea ehtii seuraavan parinkymmenen vuoden aikana tapahtua, mihin muutos yhteiskuntaamme vie. Entä kuinka nyt ja tulevaisuudessa oppimanne taidot vastaavat tuolloisia tarpeita. Robotismi tullee usealle alalle ja ammatteja hiipuu, ja uusia nousee tilalle. Elinikäisestä oppimisen tarpeesta emme näytä pääsevän eroon. Olemme todennäköisesti yhtä aikaa pitkän pätkänkin työelämässä, sillä eläkeiät ovat nousemaan päin. Teidän taitonne tulevat tarpeeseen.

Sekin on ratkomatta, kuinka maailman kestokyky kantaa niin väestön kasvun kuin yhtä aikaisen talouden kasvun eri puolilla maailmaa. Ilmastokriisin pysäyttäminen on meidän sukupolvemme työ, mutta pystymmekö siihen.

Teidän osaamistanne, omia ajatuksianne ja uskallusta tarvitaan. Ideoita, kokeiluja, vastuunkantoa ja rohkeutta!

100-vuotias Suomi saa iloita teistä sinnikkäistä nuorista ja olla ylpeä upeasta koulustamme.

Onnittelut opettajille, koko kouluyhteisölle ja perheille ja ennen kaikkea tuoreille ylioppilaille. Oikein ihanaa juhlapäivää ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!